Ukrainan sodan vaikeat kuviot ja Nato

0

Tämän jutun tarkoitus ei ole ottaa kantaa Nato-jäsenyyden puolesta tai vastaan, vaan pohtia vähän historiaa.

Isot eivät pieniä auta, jos se ei heille sovi. Talvisodan edellä englantilainen diplomaatti sanoi suomalaiselle kollegalleen, että teidän ei kannata vastustaa Neuvostoliittoa, koska Suomi kestää korkeintaan kolme päivää Neuvostoliiton hyökkäystä ja pääsette vähemmällä, kun antaudutte vapaaehtoisesti.

Mutta itsepäisen Suomen Talvisodasta tuli maailmanhistorian ihme, joka muutti historian kulkua.

Ukrainan kriisissä USA tarjosi presidentti Volodymyr Zelenskyille helikopteria hänen pääsemisekseen pois sota-alueelta. Zelenskyi sanoi, ettei hän tarvitse helikopteria vaan ammuksia.

Venäjän armeijan täydellinen Ukrainan saarto ennen hyökkäystä aiheutti olettamuksen, että Ukraina luhistuu muutamassa päivässä.

Länsi teki vain talouspakotteita Venäjälle, millä ei ollut mitään vaikutusta sotatilaan. Lännen hidas aseapu oli vastuutonta, koska Ukraina taistelee koko Euroopan puolesta.

Toisen maailmansodan aikana USA auttoi Neuvostoliittoa valtavalla asemäärällä ja elintarvikkeilla, minkä vuoksi esimerkiksi New Yorkissa jouduttiin säännöstelemään vilja-annoksia. USA oli silloin Suomen vihollinen. USA:n presidentti oli tuolloin sairas ja hänen vaimonsa oli kova kommunisti, joka tuki miestään Neuvostoliiton auttamisessa.

Olen seurannut asioita tapahtumahetkellä.

USA esitti Suomelle syksyllä 1941 uhkavaatimuksen sodan lopettamisesta heti. Tämä johtui Neuvostoliiton sotatoimien vaikeuksista. Suomessa sodan lopettaminen olisi tiennyt Suomen välitöntä antautumista Neuvostoliitolle. Suomen kansa ei silloin näitä vaatimuksia ymmärtänyt.

USA ei kuitenkaan julistanut Suomelle sotaa, mutta Englanti, joka myös oli Neuvostoliiton liittolainen, julisti sodan Suomelle Itsenäisyyspäivänä 1941. Englannin pääministeri Churchill johti tätä. Englannilla oli maailman mahtavin laivasto ja Churchill oli aiemmin toiminut laivastoministerinä.

Nämä historian tapahtumat saavat miettimään mihin voi luottaa. Esimerkiksi USA:n presidentinvaalit ovat joka neljäs vuosi.

Natosta ei ole kerrottu, mitä velvoitteita ja alistussuhteita se mahdollisesti sisältää.

Suomen turvallisuuden kannalta virheratkaisuja ovat olleet EU:n vapaakaupan mahdollistamat maakaupat ulkomaisille ostajille ja jalkaväkimiinoista luopuminen.

Emme tiedä, mitä tämän päivän asiat vaikuttavat maailmanhistoriaan.

Toivottavasti poliittinen johto Suomessa tekee ratkaisut vastuullisesti vakavan harkinnan kautta ilman ennakkointohimoja.

Historian valossa asiat eivät ole yksinkertaisia.

Kauno Pietilä

Kalanti