Meillä on aina sama ajatus, että meidän pihalle laitetaan kukkia, terassilla me juttelemme kahvikupit kädessä, grillaamme omalla pihalla ja niin edelleen. Se oli meidän pieni unelmamme.
Yhtäkkiä me näimme netissä rivitalon, joka sijaitsi Uudessakaupungissa ja se oli aivan meidän mukainen, eli pieni piha ja terassi. Talossa oli kolme makuuhuonetta, keittiö, olohuone, vessa, pesuhuone, sauna, pieni vaatevarasto ja ulkonakin toinen varasto. Molemmat olivat samaa mieltä, että tarvitsemme tämän talon, koska se oli Uudessakaupungissa ja se oli tilava.
Ensin me menimme esittelypäivään ja kaikki tuntui hyvältä. Se oli hyvässä kunnossa.
Sitten silloin pääasia oli “raha”. Mistä me saamme rahaa eli lainaa? Se oli hankalaa silloin, kun kummallakaan ei ollut hyvää tietoa lainasta. Kyllä, tiesimme, että lainan mukaan tulee korko ja piti hakea lainaa, jossa on pieni korko jne., mutta kun me menimme pankkiin, silloin tuli niin paljon asioita, esimerkiksi euribori, vakuutusturva, kiinteä korko jne. Se oli hämmentävä, mutta Nirajin (minun mieheni) opettaja (kun Niraj oli yliopistossa) oli auttanut meitä niin paljon.
Hän ei asu Uudessakaupungissa, mutta puhelimessa hän oli opettanut meitä laina-asiassa erittäin hyvin. Vihdoin saimme lainan ja ostimme rivitalon.
Muuttopäivänä satoi lunta niin paljon, että oli hankala tilanne, onneksi oli lauantai ja meillä oli muutamia ystäviä mukana. Muuttaminen toisesta paikasta toiseen paikkaan on oikeasti kamalaa, ensin pitäisi pakata kaikki tavarat hyvin, pitäisi olla varovainen erityisesti keittiön tavaroista, sitten tulee purkaminen.
No, mutta meillä oli hyvä tunne, että me olemme meidän kodissamme. Ensimmäinen päivä omassa talossa tuntui hyvältä, mutta toisaalta ei oikeasti tuntunut omalta. Se voi olla, että haju oli vähän erilainen (tuntui tupakansavulta). Myös löysimme muutamia vikoja talossa.
Harmi, että piha ja ulkovarasto olivat likaisia. Laitoin viestiä asiasta isännöitsijälle ja hän oli niin mukava, että hän tuli katsomaan itse. Meidän puheenjohtajakin oli tullut mukaan. He neuvoivat miten tehdään ja miten mennä eteenpäin.
Me päätimme maalata kokonaan. Ensin kysyin ammattilaiselta, miten tehdään ja paljonko se maksaa. No, Suomessa kaikki on kallista. Sitten päätimme maalata itse. Se oli ensimmäinen maalaus taloon.
Youtubesta katsoimme videota ja kysyimme ammattilaiselta, millaiset materiaalit piti osta maalausta varten. Ennen maalausta me poistimme vanha tapetin. Huups… huups, noin 3–4 kerrosta tapettia päällekkäin ja oli todella vaikea ottaa pois kaikki. Se kesti muutaman päivän, ja sitten maalaaminen oli tehty itse.
Vessassa ja pesuhuoneessa vaihdoimme pöntön ja pesualtaan. Mutta se tehtiin ammattilaisella.
Periaatteessa se tuntui, että me olemme 24 tuntia töissä, eli 8 tuntia oikeassa töissä ja muut tunnit kotona tekemässä. Se oli silloin kuin pakollista, koska talo ei tuntunut yhtään omalta, piti laittaa kuntoon meidän mukaan.
No, haluan sanoa kiitos meidän isännöitsijälle ja puheenjohtajalle, jotka olivat aina yhteydessä, kun me tarvitsimme apua. Kiitos ammattilaisille, jotka ovat tehneet erittäin hyvää työtä.
Talo ei ole vielä aivan valmis, mutta toivottavasti parin viikon kuluessa me onnistumme järjestämään kaiken. Nyt talo alkoi tuntua omalta.
Pooja Shah
kirjoittaja on
muuttanut Uuteen- kaupunkiin Nepalista ja opiskellut suomen kieltä