Vakka-Rasti on toiminut 50 vuotta – Juhlavuosi täynnä tapahtumia

0
Tiistain Vakka-Rastin juhlakuntorasteilla oli reilusti sata osanottajaa ja lähtöpaikalle syntyi ajoittain jonoa.

50 vuotta toiminut suunnistusseura Vakka-Rasti viettää juhlavuottaan työn touhussa eli tarjoamalla liikunnan harrastajille monenlaisia kursseja ja kuntotapahtumia. Tiistain 50-vuotisjuhlakuntorasteilla Kieronkallion uudella kartalla osanottajia oli koleassa kevätsäässä reilusti yli sata.

Suunnistukseen tiistainen sää oli lopulta mitä mainioin, kunhan vaan piti itsensä liikkeessä. Metsän keskellä luoteistuuli ei juuri päässyt häiritsemään, mutta jos unohtui liian pitkäksi aikaa kallion päällä karttaa ja maastoa ihmettelemään, niin vilu pääsi puseroon.

Enni Jalava ja Anto Kuukka olivat Vohdensaaren pohjoispuolelta valmistaneet uuden kartan. Ensinäkemältä alue näytti varsin ikävältä, kuten tehometsätalouden metsät nykypäivänä näyttävät, hakkuuaukkojen ja tiheiköiden täyttämältä, mutta kommentit maastosta kertoivat toista.

Ratamestariryhmä Kari Jalavan johdolla oli onnistunut radoillaan maaston pahimmat paikat kiertämään ja kuntoilijoille olikin tarjolla alkukevään kisoihin sopivat helpot radat.

Tapahtuman toimitsijana häärinyt VaRan puheenjohtaja Heli Jalava kertoi, että juhlavuoden aikana järjestetään useita erikoistapahtumia, vaikka muuten kesäkausi sujuu parin vuoden koronarajoitusten jälkeen vanhoja tuttuja ja turvallisia latuja.

– Heinäkuun lopulla järjestämme Varsinais-Suomen rastipäivät, ison kaksipäiväisen kilpailun. Ja tietenkin jo tulevana sunnuntaina on vuorossa kaikille kaupunkilaisille perinteinen äitienpäivän valokuvasuunnistus, lähdöt Pakkahuoneen rannasta kello 10–12.

Kuntorastikalenterissa riittää tiistaitapahtumia syyskuun loppuun asti. Seura on myös järjestänyt jo aikuisten suunnistuskurssin ja lapsille tarkoitettu alkeiskurssi alkaa ensi viikolla. Kurssille on tullut niin paljon ilmoittautumisia, että enää ei voida uusia tulokkaita ottaa.

Suunnitelmissa on myös rauhallisempaa sisätoimintaa eli elokuussa on ohjelmassa seuran jäsenille 50-vuotisjuhlat.

Yksi vanhimmista tiistain rasteille osallistuneista oli Kari Grönroos . Hän sanoo osallistuneensa ensimmäisiin suunnistuskilpailuihinsa vuonna 1952 eli 70 vuotta sitten.

– Virallisesti en ole VaRan perustajajäsen, koska olin perustavan kokouksen aikaan työn vuoksi poissa paikkakunnalta, mutta aika monta vuotta olen ehtinyt jäsenenä olla, Grönroos kertoo.

Grönroos allekirjoittaa täysin väitteen, että suunnistus on harrastus, jota ei ikinä opi täysin. Vuosikymmenten kokemusten jälkeenkin virheitä tulee joka kisassa enemmän tai vähemmän, kun rastit tuntuvat pitävän etsijäänsä pilkkanaan.

– Nyt alkaa kulkeminen maastossa olla vähän huonoa, monin paikoin on hakkuujätettä ja kun polvi on vähän huonona, niin pitää katsella jalkoihin ja keskittyä siihen, että pääsee eteenpäin, pahimmat risukot pitää kiertää ja silloin saattaa oikea suunta välillä kadota.

Säännöllinen liikkuminen on kuitenkin tärkeää. Jos jää kotisohvalle makaamaan, niin kunto menee äkkiä todella huonoksi.

Grönroos osallistui ensimmäisen kerran Jukolan viestiin vuonna 1956, silloin joukkueita oli mukana vähän yli sata ja voittajajoukkueelta kului matkaan aikaan yli 13 tuntia. Ensimmäisellä kerralla hän joutui keskeyttämään, kun rasti ei löytynyt.

– Välillä on kisoissa mennyt paremmin, välillä huonommin. Jos menee hyvin ja luulee osaavansa suunnistaa, niin seuraavalla kerralla palaa maan pinnalle. Sehän tästä niin kiehtovan lajin tekeekin.

Jussi Arola

Akkutehtaan väki haki kurssilta suunnistustaitoja

Jussi Arola

– Pistimme akkutehtaan vapaa-aikaryhmässä sanan kiertämään ja ilmoittauduimme porukalla aikuisten suunnistuskurssille. Mukaan lähti kahdeksan osanottajaa kaikkiaan kuudesta eri maasta. Vakka-Rasti tekikin hienon työn, kun järjesti materiaalin ja opetuksen myös englanniksi, kertoo Sirpa Kuisma .

Monet kurssin ulkomaalaisista ovat asuneet Suomessa vasta vähän aikaa ja uudessa maassa on paljon oppimista. Kurssi olikin osa toimintaa, jolla heidät saadaan kotoutumaan ja löytämään itselleen tekemistä vapaa-ajalla.

– Osanottajia oli Intiasta, Meksikosta, Bangladeshista, Venäjältä ja Turkista. Heillä ei kenelläkään ollut aiempaa suunnistuskokemusta, suomalaisethan oppivat suunnistuksen perusteet jo koulussa.

Myös suomalainen metsä ja jokamiehenoikeudet ja vastaavat seikat olivat ulkomaalaisille outoja. Metsässä ryhmä ihmettelikin suunnistustaitojen ohella kaikenlaisia kasveja ja muita juttuja, joita suomalaisesta metsästä löytyy.

– Ei lyhyellä kurssilla ihmeästi pysty oppimaan, kun kompassi ja karttamerkitkin ovat etukäteen aivan outoja, mutta oikein innostuneesti he olivat mukana ja varmasti lähtevät kesän rasteilla mukaan, kunhan vaan töiltä ehtivät.

Kuisma toimii akkutehtaalla laatupäällikkönä ja siinäkin roolissa kantaa huolta työntekijöiden hyvinvoinnista myös työajan ulkopuolella. Hän osallistui itsekin kurssilla karratakseen suunnistustaitojaan, vaikka silloin tällöin on aiemmin käynyt kuntorasteilla.

JÄTÄ VASTAUS

Please enter your comment!
Please enter your name here