Wintterin taidehankinnoista halutaan käydä julkinen keskustelu

0
Uudessakaupungissa on julkista taidetta niin puistoissa kuin kaupungin omistamissa rakennuksissa.

Kultturikeskus Crusellissa järjestetty avoin keskustelutilaisuus julkisista taidehankinnoista keräsi yhteen niin viranhaltijoita, poliittisia päätöksentekijöitä, taiteilijoita, taiteen harrastajia kuin tavallisia kuntalaisia. Tilaisuus oli samalla avaus monitoimijatalo Wintteriin mahdollisesti hankittavasta julkisesta taiteesta. Päätös siitä, hankitaanko Wintteriin ylipäätään julkista taidetta, tehdään tämän vuoden aikana.

– Haluamme tuoda asiaa esille ja julkiseen keskusteluun. Toivomme, että uusikaupunkilaiset innostuisivat aikanaan ottamaan myös kantaa siihen millainen taide Wintteriin sopisi, sanoi sivistyspalveluiden erityisasiantuntija Inkeri Parviainen.

Uudellakaupungilla on julkista taidetta käytännössä kaikissa sen omistamissa rakennuksissa tai niiden piha-alueilla.

Keskustelun alustajina paikalla olivat Taiteen edistämiskeskuksen taideasiantuntija Maija Kasvinen , Turun museokeskuksen apulaisintendentti Ville-Matti Rautjoki sekä taiteilija Jan-Erik Andersson.

– Mielestäni on järkevää tehdä päätökset taidehankinnoista mahdollisimman varhaisessa vaiheessa rakennusurakkaa. Jotta taiteesta tulee luonteva osa rakennusta, on sen toimittava yhteen arkkitehtuurin kanssa ja tämä myös vaatii keskusteluja arkkitehdin ja taiteilijan välillä, perusteli lukuisiin julkisiin tiloihin taidetta tehnyt taiteilija Jan-Erik Andersson.

Taiteen edistämiskeskuksen teettämän kyselytutkimuksen mukaan yli 70 prosenttia ihmisistä haluaa julkista taidetta ympäristöönsä.

– Taiteen tuominen osaksi rakennusta kertoo rakennuksen arvosta ja arvostuksesta. Näin on ollut jo satoja vuosia, totesi taideasiantuntija Maija Kasvinen viitaten esimerkiksi historiallisten rakennusten taideaarteisiin.

– Julkisella taiteella on visuaalisia ja myös sosiaalisia merkityksiä. Kun Suomi esimerkiksi voittaa kultaa jääkiekon MM-kisoissa, niin ei sitä mennä juhlimaan mihinkään puskaan, vaan keräännytään nimenomaan torille Havis Amanda -patsaan ympärille, kuvaili Kasvinen.

– Julkisen taiteen tuominen ympäristöömme ja erilaisiin rakennuksiin kertoo siitä, että arvostamme niitä. Julkinen taide viestii myös, että meillä on olemassa arvoja, jotka ovat tuotantotalouskehyksen ulkopuolella, lisäsi Kasvinen.

Kasvinen muistutti myös siitä että Taiteen edistämiskeskukselta on mahdollista saasa tukea julkisiin taidehankintoihin. Avustuksen suuruus on maksimissaan 50 prosenttia.

– Julkisten taidehankintojen kohdalla keskustellaan aina siitä onko taiteesta jotain hyötyä. Taloudellisessa mielessä ei suoranaisesti ole, tosin korkeatasoinen taide nostaa myös itse rakennuksen arvoa. Toisaalta julkista taidetta kulutetaan koko ajan, sen ympärillä on koko ajan ihmisiä jotka näkevät ja kokevat teoksen. Koulun kaltaisessa julkisessa tilassa taide voi myös olla osa oppimiskokemusta, listasi Kivinen.

Esimerkiksi Turussa Pääskyvuoren uuteen kouluun tulee taiteilija Jan-Erik Anderssonin taidetta ja yksi näistä taideteoksista tulee olemaan videotaidepenkki. Videotaiteen tekemiseen osallistuvat myös koulun oppilaat.

Varsinais-Suomen alueella julkisen taiteen edistäminen on yksi Turun museokeskuksen tehtävistä.

– On ollut ilahduttavaa huomata, että julkista taidetta hankitaan kuntiin yhä enemmän. Kulttuuriin liittyvissä rakennushankkeissa on jotenkin selvää, että panostetaan myös tilan taidehankintoihin, mutta julkista taidetta hankitaan muihin kohteisiin. Esimerkiksi naapurikaupungissa Laitilassa pohditaan parhaillaan hankitaanko uuteen skeittipuistoon myös taidetta, kertoi Turun museokeskuksen apulaisintendentti Ville-Matti Rautjoki.

Hän toivoi, että Uudessakaupungissa tehdään myönteinen päätös Wintterin taidehankintojen osalta.

– Taide tuodaan näin sinne missä ihmiset ovat ja taide osaltaan tuo persoonallisuuden rakennukseen. Parhaassa tapauksessa taiteesta tulee yksi rakennuksen vetovoimatekijöistä, painotti Ville-Matti Rautjoki.

JÄTÄ VASTAUS

Kirjoita kommenttisi!
Kirjoita nimesi tähän