Silti saamme kuulla, kokea ja lukea esimerkkejä huonosta johtamisesta tai kiusaavista työkavereista. Varsinkin johtamisesta ja esihenkilötyöstä puhutaan paljon, ja hyvä niin, onhan se työelämän laadukkuuden kannalta yksi keskeisimmistä teemoista.
Tutkimusten mukaan noin 80% autoilijoista pitää itseään muita parempana kuskina. Vähän sama pätee johtamiseen tai työyhteisöön; iso osa pitää itseään hyvänä esihenkilönä tai työkaverina. Jos kerran suurin osa on erinomaisia pomoja ja työkavereita, niin miksi useilla työpaikoilla sitten voidaan melko huonosti.
Totuus on, että työpakoilla osa ei ole erinomaisia pomoja tai kannustavia työkavereita. Uskon, että kukaan ei ole tahallaan huono työkaveri, mutta meillä Suomessa, rajusti yleistäen, ei ole yleisenä vahvuutena palautekulttuuri. Jotta pystyisimme antamaan rakentavaa palautetta toisillemme käyttäytymisestämme, toisia loukkaamatta, niin työyhteisössä pitäisi olla luottamuksen kulttuuria.
Hyvässä työyhteisössä jokainen uskaltaa sanoa mielipiteensä ilman pelkoa julkisesta ryöpytyksestä tai lyttäämisestä. Mieti hetki omia yhteisöjäsi, töissä tai vapaalla. Otetaan yksi esimerkki: Oletko ollut koskaan tilanteessa, jossa joku on sanonut mielipiteensä asiaan, jonka joku toinen on naureskellen lytännyt?
Voi tuntua pikku jutulta, mutta näin se juuri tapahtuu. Pikkuhiljaa työyhteisössä ei enää tuodakaan ideoita esille, pikkuhiljaa ei enää puhutakaan henkilökohtaisista asioista, pikkuhiljaa työpäivä ei enää olekaan enää niin kiva. Mitä on kadonnut? Luottamus ja turvallisuus. Miksi minä, kun ei kukaan muukaan?
Olen silloin tällöin työpaikan ristiriitatilanteissa kuullut seuraavan lauseen: ”Mä nyt vaan olen tällainen. Kyllähän jokainen saa olla oma itsensä”. Tähän kiteytyy yhteisöjen luottamuksen yksi ongelma. Ajattelemme usein vain itseämme. Minä, minä ja minä!
Jos aidosti haluamme rakentaa hyviä ja toimivia yhteisöjä työpaikoilla, niin meidän on oltava kiinnostuneita myös muista. Miten omat tekoni ja sanomiseni vaikuttavat muihin? Eli ei, sinä et saa olla oma itsesi, jos käytöksesi loukkaa muita!
Johtamisella ja esihenkilötyöllä on toki valtava merkitys ja voimme aina syyllistää ”pomoja”, mutta me emme voi ulkoistaa omaa vastuutamme. Meillä jokaisella on roolimme työyhteisössä. Jokainen meistä on yksilö ja jokaisen meidän oma käyttäytyminen vaikuttaa muihin, halusimme tai ei. Sinulla on valta vaikuttaa työyhteisöön. Sinä päätät vaikutatko luottamuksen kulttuurin kehittymiseen vai rapautumiseen.
Työelämässäkin on hoettu kultaiseksi säännöksi sanottua lausetta: kohtele muita niin kuin haluaisit itseäsi kohdeltavan. Ihan hyvä periaate, mutta luottamusta rakentavan modernin työyhteisön, harrastusyhteisön tai jopa kuntapolitiikan uusi kultainen sääntö pitäisi olla:
Älä kohtele muita niin kuin haluaisit itseäsi kohdeltavan, vaan kohtele muita, kuten he toivovat itseään kohdeltavan.
Luottamuksella,
Tomi Salo
henkilöstöjohtaja