Samaa mieltä on 89 prosenttia ekonomisteista, kun asiaa kysyttiin Ekonomistikoneessa. Vain neljä prosenttia ekonomisteista olisi valmis hillitsemään polttoaineiden hintoja valtion toimin.
Ekonomistit pitävät hintamuutoksia normaaleina markkinoiden muutoksina. Osa ekonomisteista huomauttaa, että ei ole varmuutta, siirtyisivätkö veronalennukset lopputuotteiden hintoihin. Lisäksi polttoaineveron alentaminen tulisi valtiolle hyvin kalliiksi.
Kallis polttoaine saa suomalaiset harkitsemaan ajojaan ja ilmastonmuutoksen kannalta niin pitääkin. Valitettavasti kaikki vain eivät ole tässäkään asiassa yhdenvertaisessa asemassa. Vakka-Suomessa kuljetaan pitkiäkin työmatkoja. Kun bussiliikenne on harventunut, eikä ulotu joka paikkaan, kaikilla ei ole valinnanvaraa, vaan työmatkoista on maksettava yhä kalliimmat kustannukset. Tämä taas vähentää kiinnostusta pendelöintiin. Tilanne on ristiriidassa sen kanssa, että tavoitteena on ollut kasvattaa työssäkäyntialueita.
Suomen Lähijunat Oy esitteli maanantaina lähijunasuunnitelmiaan Turku – Uusikaupunki -radalle. Yhtiön suunnitelmissa junavuorot alkoivat aamuseitsemältä ja loppuivat puolille öin. Lähijunaliikennettä ei siis suunnitella autotehtaalle tai Yaralle töihin meneville tai Uudestakaupungista Turkuun Tyksin työvuoroihin kulkeville. Lähijunaliikenne ei siis näyttäisi ratkaisevan pendelöintiä.
Pitkiä työmatkoja kulkevien kannattaisi harkita sähköauton hankintaa, etenkin nyt kun valtiokin tukee sitä. Tämäkään vaihtoehto ei ole kaikille mahdollinen, sillä edullisimmatkin sähköautot maksavat yli 20 000 euroa. Polttoaineiden hinnan nousu heijastuu siis vääjäämättä työmarkkinoihin.
Teija Uitto