Kuntoutus pitää vanhukset kunnossa – Ugissa rakennettu hoitomalli, jonka ansiosta poikkeuksellisen harva ikäihminen joutuu laitoshoitoon

0
Josse Sirkiä, Tarja Uusitalo ja Elina Harikkala toivovat, että Uudessakaupungissa kehitetty vanhusten hoidon malli voisi jatkua myös uudella hyvinvointialueella.

Uudessakaupungissa harva yli 75-vuotias joutuu laitoshoitoon. Kotona tämän ikäisistä asuu THL:n tilastojen mukaan peräti 93 prosenttia, mikä on valtakunnallisestikin poikkeuksellisen suuri osuus.

– Olemme tehneet töitä tämän tilanteen eteen suunnitelmallisesti useita vuosia, geriatrian ylilääkäri Tarja Uusitalo Uudenkaupungin yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksesta kertoo.

Uudessakaupungissa on tehty monia toimia, jotka tukevat ikäihmisten selviytymistä kotona. Vuonna 2009 kaupunkiin perustettiin muistivastaanotto, joka toimii matalalla kynnyksellä.

– Muistisairaudet ovat ikääntyneillä tärkein yksittäinen tekijä, joka johtaa toimintakyvyn heikkenemiseen, avuntarpeeseen ja laitoshoitoon. Kun potilaat tutkitaan ja he saavat diagnoosin ja hoidon ripeästi, he pärjäävät kotona pidempään, Uusitalo kertoo.

Arviointi- ja kuntoutuspalveluiden esimies Elina Harikkala kertoo, että toisena kivijalkana toiminnassa on ollut seniorineuvola Kompassi.

– Kutsumme 70-vuotiaat terveystarkastukseen. Näin pääsemme varhain arvioimaan ihmisten terveyttä ja antamaan tietoa myös muistisairauksista.

Merkittävä tekijä vanhusten pärjäämisessä on ollut geriatrinen arviointi ja kuntoutus, joita Uudessakaupungissa on erityisesti kehitetty. Kokonaisvaltaista arviointia vanhuksille tehdään muistivastaanotoilla ja myös kotihoidon alkaessa sekä vuosikontrollien yhteydessä. Kaupunkiin perustettiin vuonna 2016 arviointi- ja kuntoutusyksikkö Kuunari, joka tällä hetkellä toimii vihreän talon toisessa kerroksessa.

– Mikäli haluamme kuntouttaa hauraan vanhuksen takaisin toimintakykyiseksi, hänelle pitää tehdä ensin kokonaisvaltainen arvio. Niin sanotut geriatrian jättiläiset eli vanhusten suuret ongelmat, kuten muistiongelmat, masennus, sekavuus, hauraus, aliravitsemus, huimaus ja heikentynyt liikkumisturvallisuus eivät välttämättä tule muuten esille. Ikä ei ole este kuntoutumiselle, Uusitalo sanoo.

Vuonna 2020 Uuteenkaupunkiin perustettiin KotiKuunari, joka vie arvioinnin ja kuntoutuksen vanhuksen kotiin.

Uusitalo on iloinen siitä, miten pieni osa Uudenkaupungin ikäihmisistä joutuu laitokseen.

– Turkulaisista vastaava luku oli 91,2 prosenttia. Tämä pieni 1.8 % ero tarkoittaa Turun väestöpohjalla 345 vanhusta. Kuntaliiton selvityksen mukaan vuonna 2019 ympärivuorokautinen hoito maksoi keskimäärin 57 700 euroa, eli tuo ero tarkoittaa kustannuksissa 20,4 miljoonaa euroa, Uusitalo laskee.

Laitilassa yli 75-vuotiaista asuu kotona THL:n tilaston mukaan 86,9 prosenttia.

– Meillä on sellainen toive, että saisimme rauhassa jatkaa tätä työtä, Harikkala vetoaa. Tuloksellista työtä tarvitaan, sillä yli 75-vuotiaitten määrä kasvaa Uudessakaupungissa kymmenessä vuodessa kolmanneksella, kahdesta tuhannesta kolmeen tuhanteen.

– Toivottavasti hyvinvointialueella ei tehdä lyhytnäköisiä ratkaisuja, Uusitalo vetoaa ja korostaa, miten Uudessakaupungissa hyviin tuloksiin on päästy kehittämällä kaikkia vanhustenhoidon osa-alueita: ennaltaehkäisevää toimintaa, palvelutarpeen arviointia, kotihoitoa, kotikuntoutusta, omaishoitoa, tilapäishoitoa ja myös ympärivuorokautista hoitoa.

Kehittäminen on ollut aktiivista vanhustyön lisäksi terveyskeskuksessa ja lähisairaalassa. Meillä on osaava henkilökunta sekä hoitotyössä että lääkärikunnassa. Harvassa terveyskeskuksessa työskentelee kokeneiden yleislääkäreiden lisäksi useita yleislääketieteen erikoislääkäreitä, sisätautilääkäri, neurologi, geriatri, anestesiologi, gynekologi, psykiatri ja lastenpsykiatrikin, Uusitalo sanoo.

Kuunarin ja KotiKuunarin palveluesimies Josse Sirkiä muistuttaa, miten vanhusten kotona pärjääminen on monen asian summa:

– Meillä on Uudessakaupungissa useita tukipalveluja vanhuksille ja muun muassa kutsutaksipalvelu ja Ukikyyti mahdollistavat sen, että ikäihminen pääsee esimerkiksi kauppaan. Kaikenlainen aktiviteetti pitää ikääntyneen toimintakykyä yllä.

Fakta



Laitoshoitoon ei ole jonoa



Uudessakaupungissa ei ole ollut enää vuosiin jonotusta ympärivuorokautiseen hoitoon.

Vuonna 2014 jonotusaika oli vielä 88 vuorokautta.

Viimeisimmän tilaston mukaan hakemuksen jättämisestä kuluu noin 10 vuorokautta siihen, että asiakas asuu uudessa kodissa.

Kaatuminen vei leikkaukseen ja Kuunariin

Teija Uitto

Nivelreumaa ja osteoporoosia sairastava Maija Tammi, 75, asuu yksin. Joulukuuhun asti hän on pärjännyt hyvin kotona.

– Sitten kaaduin ja reisiluu murtui. Sillä tiellä olen yhä, mutta tällä viikolla minun pitäisi päästä kotiin, nauravainen Maija kertoo tyytyväisenä.

Tammi on läpikäynyt aikamoisen ruljanssin. Reisiluu piti leikata kahteen kertaan, kun ensimmäinen operaatio Tyksissä Turussa ei riittänyt.

– Olin ollut leikkauksessa, osasto 1:lla täällä Uudessakaupungissa ja sitten Kuunarissa kuntoutuksessa. Ehdin olla neljä päivää kotona, kun kaaduin jälleen ja leikkauksessa laitettu jalan tukilevy petti.

Niin Tammi leikattiin toistamiseen. Nyt huumorintajuinen rouva on kuntoutunut jo niin hyvin, että hän pääsee kotiin. Mukaan lähtee myös apuvälineitä, joita hänellä ei ole ollut aiemmin käytössä.

– Saan wc-korokkeen sekä tuen, jonka avulla pääsen helpommin sängystä ylös, sekä pihdit, joilla voin nostella lattialle pudonneita tavaroita, hän kertoo.

Aluksi Tammi käyttää pyörätuolia kotona. Kuunarissa aloitettua kuntoutusta jatketaan kotona niin, että siitäkin päästään eroon ja rollaattori riittää tueksi.

Maija Tammi on syvästi kiitollinen kaikesta hoidosta ja kuntoutuksesta, jota on saanut.

– Täällä on niin ihana henkilökunta ja hyvä hoito. Naapurikin sanoi, että kyllä saan olla tyytyväinen, hän nauraa.

Arviointi- ja kuntoutusosasto Kuunarissa hän on harjoitellut kävelyä ”tasofordissa”, jumpannut ja käyttänyt polkulaitetta.

– On löytynyt lihaksia, joita ei ole käytetty vuosikausiin, Tammi toteaa.

Vaikka Kuunarissa on ollut mukava olla, Maija Tammi on onnellinen, että voi palata kotiin.

– Minulla on neljä lasta ja kahdeksan lastenlasta, mutta kaikki asuvat muualla. Kun palaan kotiin, poika tulee aluksi auttelemaan.

Hänestä tuntuu turvalliselta, kun kuntoutus jatkuu KotiKuunarin asiakkaana.

JÄTÄ VASTAUS

Kirjoita kommenttisi!
Kirjoita nimesi tähän