Mökkikauppa ja sijoitusasuntojen kysyntä hiipumassa – Korkojen nousu ja inflaatio mietityttävät ostajia

0
Kristiina Teerimaa aloitti OP Lounaisrannikon kodin toimitusjohtajan huhtikuussa. OP-ryhmässä hän on ollut töissä jo 17 vuotta.

Koronavuosina kiivaana käynyt mökkikauppa on rauhoittunut. Myös kuumin asuntomyyntisesonki on asettumassa ja erityisesti asuntosijoittajien ostointo on laantunut. Näin kertoo OP Koti Lounaisrannikon uusi toimitusjohtaja Kristiina Teerimaa .

– Aloitin toimitusjohtajana huhtikuussa. Kieltämättä koronavuosien ja Ukrainan sodan takia ei ole helpoin aika aloittaa uutta pestiä, mutta aika varmasti opettaa paljon ja toivottavasti tulevaisuudessa odottaa paremmat ajat, Teerimaa muotoilee.

Myöhäinen kevät on viivästyttänyt mökkikaupan alkua. Perinteisesti kuumin mökkien myyntisesonki on ohi juhannukseen mennessä, mutta nykyisin kauppaa tehdään syksyyn saakka.

– Tällä hetkellä mökkejä ei tule myyntiin sitä tahtia kuin aiemmin. OP Kodilla on tällä hetkellä eniten myynnissä saarikohteita. Tieyhteyden päässä olevia mökkejä on vähän myynnissä, mutta niille olisi kyllä kysyntää, Teerimaa lisää.

Työikäiset ja sitä vanhemmat haluavat mökeiltään arjen mukavuuksia, mutta nuorempi polvi on yhä valmis ostamaan vaatimattomampia mökkejä.

– Osaksi kyse on myös mökkien hinnasta, koska varustelutason nosto vaikuttaa myös hintaan. Keskimäärin suomalainen on valmis maksamaan kesämökistään saaressa noin 100 000 ja mantereella 200 000 euroa.

Asunnon tai mökinostajia mietityttää lainojen nousevat korot sekä samalla kasvussa oleva inflaatio. Näihin yksityishenkilö voi Teerimaan mukaan varautua lainojen korkosuojauksella sekä säästämällä rahaa puskuria varten.

– Yleisin laina-aika on yhä 20–25 vuotta. Korkojen nousu toki vaikuttaa ostopäätökseen. Lainasta ja korkosuojauksesta kannattaakin neuvotella pankin kanssa jo hyvissä ajoin mökin tai asunnon hankintaa suunniteltaessa, Teerimaa sanoo.

Inflaatio nostaa elinkustannusten nousun myötä myös esimerkiksi taloyhtiöiden vastikkeita. Moni omakotitalon ostaja miettii myös aiempaa tarkemmin esimerkiksi talon lämmityskysymyksiä.

– Öljy- tai sähkölämmitys ei ole kaupan este. Ostajat ovat valmiita tarvittaessa satsaamaan myös muihin lämmitysmuotoihin.

Maailmantalouden epävarmuus koronan ja Ukrainan tilanteen takia on vienyt asuntokauppamarkkinoilta satunnaiset sijoittajat. Asuntoja ostetaan nyt lähinnä omaan käyttöön.

– Kerrostaloista Uudessakaupungissa kysytyimpiä ovat keskustan ja Sorvakon hissitalot. Kauppa käy toki myös muilla alueilla, mutta myyntiajat ovat pidempiä. Esimerkiksi omakotitaloissa kysyntä ja tarjonta eivät täysin kohtaa. Toisissa myyntiaika on hyvinkin nopea ja osa odottaa pidempään uutta omistajaa. Edullisille omakotitaloille on tällä hetkellä alueella enemmän kysyntää kuin tarjontaa.

Teerimaa ei ole tietoisesti tähdännyt toimitusjohtajaksi, mutta keväällä auennut paikka tuli hänelle juuri sopivaan saumaan. Uraa hän on OP-ryhmässä tehnyt jo yli 17 vuoden ajan. Hän halusi muutosta työnkuvaansa ja mielenkiintoinen tehtävä omalla paikkakunnalla houkutteli.

– Tulin alun perin Osuuspankkiin kesätöihin ja jatkoin töitä keikkatuuraajana ja siitä vakituiseksi. Kun valmistuin Turun kauppakorkeakoulusta, tulin tänne töihin kokoaikaiseksi. Haluan oppia ja kehittää itseäni, joten toimitusjohtajan pesti oli luonteva jatkumo, Teerimaa kertoo.

Teerimaa luotsaa OP Koti Lounaisrannikko Oy:tä, jolla on Uudenkaupungin lisäksi toimipisteet myös Laitilassa, Taivassalossa ja Maskussa. OP Kodin toimintaan kuuluu myös isännöinti Uudenkaupungin ja Laitilan toimipisteissä.

Teerimaa on syntynyt Uudessakaupungissa ja kirjoittanut ylioppilaaksi paikallisessa lukiossa. Turun opiskeluvuosien jälkeen hän muutti takaisin kotikaupunkiinsa. Perheeseen kuuluu puolison ja lasten lisäksi myös hevosia, koiria ja kissoja.

– Olin 3-vuotias, kun isäni ystävä lopetti oman tallitoimintansa ja meille muutti sieltä yksisilmäinen valkoinen poni. Hurahdin hevosiin heti ja nyt vapaa-aikani kuluukin aika pitkälti tallilla yhdessä tyttäreni kanssa, Teerimaa toteaa.

Fakta
Talouden näkymiä

Suomen talouden kasvuvauhti on hiipumassa.
Talous kuitenkin kasvoi vielä ensimmäisellä vuosineljänneksellä.
Kasvua hidastavat energian kallistuminen, inflaatio, kiristyvä rahapolitiikka, Venäjän hyökkäysten seuraukset ja Kiinan koronasulut.
Epävarmuus on suurta.
Inflaatio on korkeimmillaan sitten 1990-luvun.
Se painaa tulojen kehityksen negatiiviseksi ja siten heikentää kulutusmahdollisuuksia.
Euroopan keskuspankki nostaa korkoja.
Pörssikurssit ovat laskussa.
Yksityinen kulutus on säästöjen varassa.
Kuluttajien luottamus on matalalla.
Yritysten luottamus on vakaampaa.
Teollisuustuotanto on kasvussa.
Lähde: OP Ekonomistit

JÄTÄ VASTAUS

Kirjoita kommenttisi!
Kirjoita nimesi tähän