Novidassa juhlistettiin perjantaina ammattikoulusta valmistuneita opiskelijoita. Viimeksi juhlat pidettiin paikan päällä kolme vuotta sitten, joten tunnelma oli kaikkien osalta iloinen ja helpottunut.
Yhden liiketoiminnan stipendeistä sai alaa vaihtanut aikuisopiskelija Heidi Luotonen , joka kuvaili tunnelmiaan ennen juhlaa hyväksi. Luotonen kokee valmistumisen isoksi ja tärkeäksi asiaksi, sillä se merkitsee hänelle uuden alkua.
– Valmistuin vuonna 2005 lähihoitajaksi, jona tein töitä yli kymmenen vuotta. Nyt olen saanut vaihtaa alaa, ja olen tykännyt tästä, Luotonen kertoo.
Lisäksi Luotonen kertoo saaneensa töitä koulun työharjoittelun kautta, ja hän kaavaili menevänsä valmistujaisjuhlista suoraan töihin.
Valmistujaisissa nostettiin perinteen mukaan aluksi onnittelumalja ja kuultiin apulaisrehtori Juha Jokisen puhe, jonka jälkeen juhlat siirtyivät saliin. Ohjelmana kuultiin useita musiikkiesityksiä ja puheita. Ida Kallioisen kirkas lauluääni ja Eero Laurellin kitarasäestys moderneissa kappaleissa, kuten Pinkin Cover me in sunshine , sopivat mainiosti juhlatunnelmaan.
Puheenvuorossa olivat yrittäjä Tapio Pääkkö sekä valmistuva Rosella Ylistalo , joka huomautti puheessaan, kuinka hienoa on juhlia yhdessä kaikkien kanssa etävuosien jälkeen. Ylistalo esitti myös toiveen, että valmistuvat pitäisivät yhteyttä toisiinsa koulun jälkeen.
Kauniiden onnittelupuheiden jälkeen oli vuorossa stipendien jakaminen, joista kauppakamariosaston suurin stipendi meni Juulia Jokiselle . Hän valmistui merkonomiksi kaksoistutkinnosta. Jokinen on nähnyt koulunsa eteen paljon vaivaa etäopiskelunkin aikana, ja motivaatiota on ollut paljon, joten hän ei koe valmistumista kovin isona asiana. Valmistuminen oli hänelle selkeä kovan työn jälkeen.
– Yksi etappi vähemmän, Jokinen kuvailee.
Jokinen kävi toisen asteen opintonsa melkein kokonaan korona-aikaan, joten etäopiskelu tuli tutuksi opintojen aikana. Hän kokee etäopintojen vaikuttaneen siihen, miltä koulun suorittaminen nyt tuntuu.
– Oli niin kauan etäopiskelua, eikä ole siten ehtinyt kaipaamaan mitään.
Ystäviä Jokinen kuitenkin kertoo jäävänsä kaipaamaan, sillä seuraavaksi hän aikoo lähteä Tampereelle opiskelemaan.
Stipendien jaon jälkeen jokainen nousi laulaakseen perinteikkään Suvivirren. Laulua seurasi siirtyminen luokkiin, jossa jaettiin kovalla työllä ansaitut todistukset.
Iines Toivonen