Työryhmä on antanut Taiteen edistämiskeskukselle (Taike) tehtäväksi viedä Apoli-ohjelmaa myös kuntiin. Taike järjesti kuntien kaavoituksesta vastaaville virkamiehille tilaisuuden, jossa esiteltiin valtakunnallista Apoli-ohjelmaa 2022–2035 sekä paikallisista ohjelmista hyvinä esimerkkeinä Uudenkaupungin ja Lahden Apolit. Myös Arkkitehtuurin tiedotuskeskus on pyytänyt Uuttakaupunkia esittelemään paikallisohjelmaansa kuntamarkkinoilla.
Uudenkaupungin Apoli-ohjelmassa kiinnostusta herätti muun muassa ohjelman kantava ajatus Onnellisuuden kaavasta. Ohjelmassa määritellään keinoja, miten kaupunkiympäristö voi tukea ihmisten terveyttä, aktivoida liikkumaan, luoda turvallisuutta ja viehättää – lisätä onnellisuutta.
– Korostimme Apolia laatiessamme, että tärkeää on myös, että Apoli johtaa tekoihin, kaupunginarkkitehti Leena Arvela-Hellén sanoo.
Uudenkaupungin Apoli valmistui joulukuussa 2020. Ohjelma perustuu neljään arvoon: kestävään, toimivaan, omanlaiseen ja yhteisölliseen rakennettuun ympäristöön.
– Halusimme määrittää sen, millaista ympäristöä olemme luomassa näiden arvojen avulla. Arvokompassin avulla on helppo arvioida eri hankkeita suhteessa Apolin tavoitteisiin, Arvela-Hellén kertoo.
Apolissa korostetaan, miten suuri merkitys elinympäristöllä, sen toimivuudella ja kauneudella on ihmisten hyvinvointiin.
– Tästä esimerkkinä voi olla vaikka skeittiparkki. Se rakennettiin paikkaan, joka on helposti saavutettavissa. Skeittiparkki tukee lasten ja nuorten omaehtoista liikkumista, sillä on myös matkailullista merkitystä ja kohde on toteutettu nuorten omasta aloitteesta, Apolin projektityöntekijä Sonja Stenman kuvaa, miten skeittiparkki tekee arjen ympäristöistä toimivampia ja myös ihmisistä onnellisempia.
Uudenkaupungin Apoliin on kirjattu kymmenen kärkiteemaa: keskustan kehittäminen, kyläkeskukset ja maaseutu, asumisvaihtoehtojen lisääminen, vapaa-ajan asuminen, liikkumisen ja joukkoliikenteen kehittäminen, viheralue- ja siniverkostot, rakennettu kulttuuriympäristö, viihtyisyyden lisääminen ja kohtaamispaikat, matkailun ja vapaa-ajan kohteiden kehittäminen ja elinvoima ja elinkeinot.
– Keskustan kehittämistä tehdään jo Alisellakadulla ja Rauhanpuistossa. Ukikyyti edustaa liikkumisen kehittämistä ja esimerkiksi kyliä halutaan kehittää osallistavan budjetoinnin kautta. Kaikkea ei saada kuitenkaan yhden valtuustokauden aikana valmiiksi, Arvela-Hellén sanoo.
Hän muistuttaa, että Apoli on hyväksytty viime valtuustossa ja sitä päivitetään valtuustokausittain. Nykyisen valtuuston päivitettäväksi se tulee kaupunkistrategian jälkeen.
Stenman arvelee, että ihmisten voi olla vaikea määritellä kaupunkiympäristön viihtyisyyttä.
– Kun ihmisellä on sellainen olo, että hän on perillä, ympäristö on toimiva. Levoton ympäristö saa tuntemaan olon hankalaksi.
Hyvä ympäristö antaa mahdollisuuksia luoda myös taloudellisesti vahvoja paikallisia brändejä ja omintakeisia palveluja.
– Kaupunginlahden ranta-aitat ovat siitä hyvä esimerkki. Ranta-aittojen ravintoloita ei voisi olla missään muualla juuri tällaisina.
Arvela-Hellén pitää tärkeänä, että kaupungissa säilyy omintakeisuus.
– Miksi esimerkiksi Roomaan tai Lontooseen matkustetaan? Koska halutaan kokea se ainutlaatuinen ympäristö. Omanlainen ympäristö on kaupungin lumovoimaa.
Fakta
Apoli ohjaa hyvään ympäristöön
Suomen ensimmäinen arkkitehtuuripoliittinen ohjelma julkaistiin 1998.
Apolia toteutetaan kolmella tasolla: kansainvälisesti, valtakunnallisesti ja paikallisesti.
Paikallisia Apoleja on tehty Suomessa yli 20.