Reija Marjoluoto käy liki päivittäin läpi 140 000 sanan listaa. Näin hän välttää sen, että hänen laatimissaan ristikoissa olisi samat sanat päivästä toiseen. Ristikoiden laatijaksi hän päätyi sattumalta, mutta ei ole kertaakaan katunut ratkaisuaan.
Suomessa on parisenkymmentä henkilöä, jotka laativat ristikoita työkseen. Yksi heistä on kalantilainen Reija Marjoluoto, jonka kynästä syntyy kymmenisen ristikkoa viikossa. Hän tekee ristikoita muun muassa Uudenkaupungin Sanomille sekä maan suurimmalle ristikkolehtikustantajalle Kolmiokirjalle.
– Ristikot ovat julkaisijalle suuri bisnes Suomessa. Erityisesti ristikoita tekevät suurten ikäluokkien kasvatit, Marjoluoto toteaa.
Reija Marjoluoto aloittaa kuvaristikon suunnittelun pääkuvan valinnasta. Sen jälkeen hän miettii kuvaan sopivan päälauseen, jonka pohtiminen saattaa olla työläintä koko ristikon teossa.
– Seuraavaksi alan sovittaa lausetta kirjain kerrallaan sentti kertaa sentti ruutuihin, Marjoluoto kuvailee.
Uudenkaupungin Sanomien ja Laitilan Sanomien yhteiseen Kesäjussi-lehteen hän valitsi ristikon teemaksi jotakin sellaista, joka yhdistää kaupunkeja. Ristikon pienet vinkkikuvat hän piirtää joko itse tai valitsee verkon kuvapalveluista.
– Kuvat voi ymmärtää monella tavalla ja minulla on hieman Fingerporin piirtäjän Pertti Jarlan tyylinen tapa ilmaista asioita, hän kertoo.
Marjoluoto korostaa, ettei hän käytä ristikoissaan kaksimielisyyksiä tai pikkutuhmuuksia. Myöskään uskontoa tai poliittisia suuntauksia ei ole hyvä nostaa framille.
– Ristikontekijän on pysyttävä neutraalina, eikä ketään saa loukata. Laadin ristikoita myös salanimellä ja silloin ristikkoni ovat kovinkin eri tyylisiä kuin Reijana tekemäni työt.
Runsaat kymmenen vuotta ristikoita laatineen Marjoluodon oma tyyli on selkeä ja graafinen. Tämä juontaa käsityöalan artenomikoulutuksesta, mutta myös työhistoriasta mainos- ja lehtitaloissa sekä kirjapainossa.
– Monet tekevät ristikoita laatija ja kuvittaja -pareina, mutta minä teen ristikkoni yksin. Aukeaman kokoisen ristikon laatimiseen menee noin työpäivän verran. Ei tämä työ kultakaivos ole, mutta toimin yrittäjänä ja sillä saan maksettua minun ja Ossi-koirani elämisen.
Suomessa ei ole kouluja, joissa opetettaisiin ristikoiden laadintaa. Työn opettelu on enemmänkin mestari–oppipoika-järjestelyn takana.
– Ristikontekijä opettaa toiselle alan salat. En ollut juurikaan täyttänyt ristikoita, ennen kuin aloin itse laatia niitä. Sen jälkeenkin olen vältellyt muiden ristikoiden tekemistä, etten huomaamattani omi toisten tyylistä usein käytettyjä sanoja, Marjoluoto lisää.
Suomalaisissa ristikoissa toistuvat usein samat sanat, kuten eros, amor, amin ja attu.
– Esimerkiksi amor-sana päättyy R-kirjaimeen. Sellaisia sanoja ei ole kovinkaan monta suomen kielessä, joten sana väistämättä esiintyy usein ristikoissa, hän kertoo.
Sen sijaan fakkisanoja on vältettävä viimeiseen asti. Tällaisia sanoja ovat esimerkiksi atta, tata, ista ja tuta.
– Fakkisanoiksi ammattipiireissä kutsutaan sanoja, jotka ovat normaalissa kielenkäytössä harvinaisia, mutta elävät sitkeästi sanaristikoissa.
Ristikoiden laadinnassa on tärkeää, ettei esimerkiksi yhdyssanan alku- tai loppuosa toistu muualla samassa ruudukossa.
– Samassa ristikossa ei saa olla esimerkiksi sanoja maajussi ja irtomaa, mutta maajussi ja Ambomaa ovat jo sallittuja, koska toinen on erisnimi. Myöskään saman sanan monikkoa ja yksikköä ei saa olla samassa ristikossa, kuten esimerkiksi lohi ja lohet, vasa ja vasat.
Marjoluoto seuraa aktiivisesti Kotimaisten kielten keskuksen uusien sanojen listaa. Lisäksi hän käyttää ristikoiden laatimisessa kokoamaansa noin 140 000 sanan listaa, josta hän käy tarvittaessa poimimassa hieman harvinaisempia sanoja.
Valmistuneet ristikot hän ratkaisee ensimmäisenä itse, jotta saa tarkistettua työnsä jäljen.
– Jos ristikossa on virhe, niin usein yhden sanan muuttaminen saa aikaan dominoefektin ja korjaamiseen saattaa mennä useita tunteja.