Santtion ja Saarniston asuinalueet

0

Uudessakaupungissa oli vuonna 1965 vajaat 5000 asukasta, viiden vuoden kuluttua luku oli jo 7500 ja kymmenen vuoden kuluttua, vuonna 1975, asukasluku oli jo 12 300.

Kasvavalle kaupungille tarvittiin asuntoja, kerros-, rivi- ja omakotitaloja, sekä palveluja. 1960-70-lukujen aikana kaupungin keskusta-alueen reunoille rakennettiin uusia asuinalueita, niin myös kaupungin pohjoisosaan Santtioon. Etu-Santtion, Merilinnuntien länsi- ja pohjoispuolisen alueen asemakaava vahvistettiin keväällä 1967. Tällöin tehtiin myös päätös siitä, että alueen kadut saavat nimensä linnuista, pääasiassa merilinnuista.

1970-luvun alussa Santtion kaavoitettu alue laajeni pohjoisen suuntaan. Tällöin rakennettiin myös Hiuntie, joka kulki pohjoiseen Ankkakujan ja Tiiratorin kerrostaloalueelle. Santtiontielle ja Hiulle kuljettiin pitkään rannan, Kalalokkikujan ja Harmaalokkikujan kautta.

Vasta 1970–80-lukujen vaihteessa Hiuntielle tehtiin jatko ohi kerrostaloalueen Santtiontielle. Vuonna 1974 vahvistettiin Santtiontien pohjoispuolinen kaava ja mm. Viklakujan ja Suulakujan alueen rakentaminen aloitettiin. 1980-luvun alussa Santtion alueella asui jo noin 2500 uusikaupunkilaista.

Tiiratorin, Kihukujan ja Ankkakujan kerrostalot valmistuivat 1970-luvun alussa. Alueelle rakennettiin myös tilat palveluille. Kihukujalla oli pitkään elintarvikeliike, seurakunnan tilat, Santtion eli Merilinnun päiväkoti ja myös posti.

Valintatori-niminen elintarvikeliike toimi Kihukujalla vuosina 1975–1990 ja oma Santtion postikonttori vuosina 1976–1990. Santtion alueen oma postinumero oli 23520. Nämä Kihukujan rakennukset purettiin muutama vuosi sitten. Tyllikujalla toimi myös Santtion elintarvikekioski, jonka Arja Forsell perusti vuonna 1980.

Suomen kaupungeissa katunumerointi määritellään asemakaavassa ja mm. Kuntaliiton antaman ohjeistuksen mukaan siten, että tien alkupäästä lähtien oikealla puolella ovat parittomat ja tien vasemmalla puolella parilliset katunumerot. Näin on tehty myös Uudessakaupungissa.

Tästä on kuitenkin mielenkiintoisena poikkeuksena ne Santtion kadut, jotka lähtevät Santtiontieltä etelään (Haahka-, Telkkä-, Alli-, Nokikana-, Koskelo- ja Pilkkasiipikuja). Näiden katujen numerointi on juuri päinvastoin. Tarinan mukaan kadut numeroineella virkamiehellä oli kartta väärällä hetkellä väärin päin pöydällä.

Kaupunki kasvoi ja kaavoitettua tonttimaata tarvittiin lisää. Keväällä 1977 Santtion pohjoispuolelta kaavoitettiin alue, joka sai nimekseen Saarnisto ja jonka kadunnimet saivat nimensä metsämarjoista.

Alueelle rakennettiin rivitaloja ja omakotitaloja, monet niistä kaksikerroksisia. Alue laajeni 1980-luvun kuluessa länteen (mm. Lunnikuja) ja Pajusuon ympärille. Saarniston alueen oma palvelukeskus, päiväkoti, koulu ja seurakunnan tila Santtiontien ja Pajusuontien kulmaan valmistui tammikuussa 1989.

Vieläkin monet uusikaupunkilaiset puhuvat “Salcompin risteyksestä” tai “Salcompin pellosta”, vaikkei Salcompia Santtiossa ole enää lähes kolmeen vuosikymmeneen ollut.

Santtioon, entisen ampumaradan tienoille Merilinnuntien eteläpuolelle nousi syksyllä 1974 uusi tehdasrakennus. Salcomp Oy oli televisiovalmistaja Saloran tytäryhtiö, jonka tuotantoon kuuluivat erilaiset komponentit.

Salcompin työpaikat olivat tärkeitä etenkin naisille, koska heitä aikaisemmin työllistänyt tekstiiliteollisuus oli kaupungissa tuossa vaiheessa jo hiipunut. Tehdas työllisti jo vuonna 1975 400 uusikaupunkilaista.

1980-luvulla Salcomp siirtyi osaksi Nokia-yhtymää ja vuodesta 1995 lähtien tehtaan toimintaa jatkoi Eldor Finland Oy, jonka toiminta Uudessakaupungissa päättyi vuonna 2000.

Tämä juttusarja esittelee uusikaupunkilaisia katuja ja niiden kertomaa. Millainen on uusikaupunkilaisten katujen historia, mistä kadut ovat saaneet nimensä, mitä kaduilla on tehty, kuka asunut tai mitä niiden varrella on tapahtunut?

Juttusarjassa esitellään yksittäisiä katuja, kokonaisia kaupunginosia tai pelkästään joitakin tapahtumia tai henkilöitä niillä.

Santtion asuinalueelle päätettiin 1960-luvulla valita kadunnimet merilintujen mukaan, Saarnistoon 1970-luvulla taas marjojen mukaan.

JÄTÄ VASTAUS

Kirjoita kommenttisi!
Kirjoita nimesi tähän