Suomen Lähijunat Oy:n neuvottelut Sm2-junien hankinnasta VR:ltä ovat loppusuoralla. Yhtiön asiantuntija Antero Alku kertoo, että sopimus on enää allekirjoituksia vailla.
Suomen Lähijunat Oy ostaa VR:ltä 11 Sm2-junaa, jotka puretaan ja uusitaan täysin. Junavaunuihin rakennetaan kolme erilaista osastoa: hiljainen osasto työskentelyä varten, esteetön osasto sekä yleisosasto, jossa matkaa voisi tehdä kaverin kanssa rupatellen.
Matkustajapaikkoja yhteen junaan tulee 200.
Seuraavaksi yhtiö on käynnistämässä neuvottelut Väyläviraston kanssa laitureitten rakentamisesta. Tähän Möttö kaipaa neuvotteluosapuoliksi myös kuntia. Möttö sanoo toivovansa, että lähijunaliikenne voitaisiin aloittaa Turun ja Uudenkaupungin väliseltä radalta. Hankkeen toteutuminen vaatii kuitenkin myös radanvarsikunnilta aktiivisuutta.
Möttö vihjaisee, että ellei tämän radan varrelta löydy innostusta hankkeen käynnistämiseen, yhtiö hakeutuu muualle.
– Haluamme toimia valtakunnallisesti. Lähijunaliikenteen käynnistäminen pitää kuitenkin rakentaa pala kerrallaan. Haluamme kovasti aloittaa Uudestakaupungista.
– Yksin Suomen Lähijunat ei saa kuitenkaan junia liikkeelle missäänpäin Suomea, Möttö korostaa.
Möttö itse uskoo hankkeeseen niin vahvasti, että lupaa käynnistää junaliikenteen tunnin vuorovälein Turku – Uusikaupunki -radalla, mikäli yhteistyökumppaneita ja rahoittajia hankkeelle löytyy. Hän kertoo, että liikenne muuttuu jo muutamassa vuodessa taloudellisesti kannattavaksi, vaikka vain osa pendelöinnistä saataisiin junaan. Lähijunaliikenteen taksat olisivat verrannollisia nykyisten bussitaksojen tasoon.
– Olemme siinä tilanteessa, missä Ruotsissa oltiin 40 vuotta sitten, hän vertaa.
Alan vaikuttajakonsultti Janne Wahlroos kertoo esimerkkinä, miten Oriveden lähijunaseisake toteutettiin. Seisakkeen kustannukset olivat noin 70 000 euroa sisältäen myös pysäköintipaikat, pyöräparkin ja bussipysäkin.
– Väylävirasto vastasi laiturin rakentamisesta ja kunta liityntäparkin. Kustannukset menivät noin puoliksi, hän kertoo.
Wahlroos uskoo, että Turku – Uusikaupunki -radan varteen voisi rakentaa nimenomaan Oriveden lähijunaseisakkeen tapaisia laitureita. Käytännössä seisake tarkoittaa betonilaituria, pysäköintialuetta, bussipysäkkiä ja pyöräparkkia.
Myös hän heittää pallon kuntien suuntaan.
– Kilpailu on kovaa. Nyt on otollinen aika lobata ja yrittää saada hallitusneuvottelulistaan kysymys, miten junaliikenne saadaan Uuteenkaupunkiin, hän antaa vinkin kuntapäättäjille.
Möttö listaa, että lähijunaliikenteen toteuttaminen vaatii rahoitusta ja selkeää tahtotilaa seutukunnalta.
Uusikaupunki on jo aiemmin ilmaissut tahtonsa lähteä mukaan lähijunaliikenteeseen. Kaupunginjohtaja Atso Vainio toteaa, että säännöllisen henkilöjunaliikenteen käynnistyminen edellyttää myös asemapaikkojen kunnostusta.
– Radan sähköistys on jo tehty, minkä lisäksi Väylävirasto on varannut 35 miljoonaa euroa radan perusparannukseen. Haemme parhaillaan maakuntaliiton ja Väyläviraston kanssa ratkaisuja asemapaikkojen suunnitteluun ja toteutukseen.
Myös Uudenkaupungin valtuuston puheenjohtaja Mauri Kontu (kesk.) lupaa, että Uusikaupunki on hankkeessa mukana. Kontulla on jo ehdottaa nimikin tulevalle lähijunareitille.
– Tehdään siitä Vakka-juna, hän heittää.
Mynämäen valtuuston 2. varapuheenjohtaja Pekka Myllymäki (kesk.) vakuuttaa, että myös Mynämäen kunta suhtautuu myönteisesti hankkeeseen. Myllymäki silti ihmettelee, että kun Väylävirasto on laittamassa Turku – Uusikaupunki -radansekä Raisio–Naantali-rataosuuden perusparannukseenrahaa, eikö Väylävirasto samalla voisi rakentaa myös laiturit.
Väylävirasto odottaa kunnilta satsauksia
Väylävirasto laatiiparhaillaanperusparannussuunnitelmaaTurku–Uusikaupunki-radalle. Suunnitelman pitäisi valmistuakesään 2023 mennessä.
Uudenkaupungin Sanomat uutisoi suunnitelmasta 25.4.2022. Etelä-Suomen kunnossapitoalueen päällikkö Erkki Mäkelä Väylävirastosta totesi lehtemme haastattelussa, että radan peruskorjauksesta on tehtävä ensin selvitys ja vasta sen jälkeen on realistista lähteä suunnittelemaan henkilöjunaliikennettä.
– Tässä toimeksiannossa ei suunnitella esimerkiksi mahdollisia seisakkeita. Meidän tehtävänä on nykyisen radan liikennöitävyyden varmistaminen ja henkilöjunaliikenteen mahdollistaminen myöhemmin.
– Henkilöjunaliikenteen käynnistäminen vaatii paljon myös kunnilta: laitureitten ja liityntäliikenteen sekä pysäköinnin rakentamista, Mäkelä kommentoi huhtikuussa.
