Suomen Lähijunat Oy:n keulamiehet Pekka Möttö ja Antero Alku esittelivät kulttuurikeskus Crusellissa maanantaina, minkälaisia suunnitelmia yhtiöllä on Turku – Uusikaupunki -lähijunaliikenteelle. Suunnitelmat tähtäävät hyvin tiiviiseen junaliikenteeseen.
Lähijunaliikenne käynnistyisi 18 junavuorolla vuorokaudessa. Vuonna 2026 junavuorot olisivat jo puolen tunnin välein ja vuonna 2040 peräti 20 minuutin välein. Yhtiön keulahahmot uskovat, että yksityisautoilu vähenee merkittävästi lähivuosina.
Suomen Lähijunat on jo käynyt neuvotteluja VR:n kanssa käytöstä poistettujen Sm2-junien ostamiseksi. Yhtiö tilaa sähkömoottorijunien kunnostuksen Suomen Kiskokalusto Oy:lta ja junien kunnostus on tarkoitus aloittaa jo tänä vuonna. Koeliikenne alkaisi 2024 Varsinais-Suomessa.
Kuntia yhtiö houkuttelee lähijunaliikenteen käynnistämiseen mukaan sillä, että radan asemaseutujen lähettyville voi suunnitella tiivistä asumista. Rata vie 3–6 kertaa vähemmän tilaa kuin esimerkiksi moottoritie. Yhtiön miehet muistuttavat myös, ettei tyhjästä radasta ole kunnille hyötyä.
Möttö ja Alku aloittaisivat lähijunaliikenteen Turku – Uusikaupunki -välillä, koska seudullisesti se oli järkevää. Turun ja Uudenkaupungin välillä pendelöi jo päivittäin satoja ihmisiä. Lisäksi rata on nyt sähköistetty ja Väylävirasto suunnittelee radalle myös parannuksia. Tavoitteena on nostaa radan enimmäisnopeus 100 km/h:een.
Suomen Lähijunat Oy suunnittelee Turku – Uusikaupunki -välille 10 seisaketta. Uudenkaupungin kahden keskustan aseman lisäksi seisakkeita olisi Salmen ja Eteläkulman kohdalla, Vinkkilässä, Hietamäessä, Mynämäessä, Nousiaisissa, Maskussa, Raisiossa, Turun Jyrkkälässä ja Turun keskustassa. Asemien yhteydessä olisi bussipysäkki, pysäköintipaikka, sähköautojen lataus ja pyöräkatos.
Lähijunaliikennettä yhtiö suunnittelee myös Naantaliin, Saloon sekä Loimaalle.
Yhtiö nojaa suunnitelmansa siihen, että Väylän alueellinen junaliikenneselvitys osoittaa, että erityisesti Varsinais-Suomessa on tarvetta ja halukkuutta järjestää junaliikennettä. Myös lainsäädännölliset mahdollisuudet muuttuvat, kun asiasta on vireillä lakimuutos, jonka myötä kunnilla on oikeus tilata raideliikenteen palveluita.
Möttö ja Alku huomauttavat, että myös Raumalla, Oulussa, Tampereella ja Jyväskylässä suunnitellaan lähijunaliikennettä. Jos Turku – Uusikaupunki -liikenne alkaisi vuonna 2024, Varsinais-Suomi olisi lähijunaliikenteessä edelläkävijä.
Yhtiössä tiedetään, että lähijunaliikenteen käynnistäminen vaatii myös poliittista myötätuulta. Suomen Lähijunat vastasi esittelytilaisuudessa niihin vasta-argumentteihin, joita yleensä esitetään, kuten että pysäkit maksavat maltaita.
– Eivät maksa, 250 000 euroa riittää, yhtiö vastaa.
Jos VR ei halua järjestää lähijunaliikennettä, yhtiö muistuttaa, että liikennöinnin voi hoitaa myös yksityinen yhtiö. Liikennöinnin voi käynnistää vanhaa kalustoa uudistamalla, mutta myöhemmin yhtiö hankkisi myös uutta kalustoa.
Suomen Lähijunat Oy:n hallituksen puheenjohtaja Pekka Möttö tunnetaan Onnibussin perustajana ja Antero Alku asiantuntijana, joka on ollut keskeisesti Tampereen raitiotien käynnistämisessä mukana.
Fakta
Miksi juna?
Suomen Lähijunat Oy uskoo lähijunaliikenteen mahdollisuuksiin, koska yhä useampi kotitalous haluaa pärjätä ilman omaa autoa.
Juna on bussia nopeampi ja sen päästöt ovat vähäisemmät.
Kun valtio omistaa radat, kunnilla ei ole radan kunnossapitovelvoitetta.
Lähde: Suomen Lähijunat Oy:n tiedote