Susikanta vahvistuu yhä

0
Riistakameroiden kuvat ovat nykyään suurena apuna kun selvitellään petoeläinten liikkeitä. Tämä susiyksilö kuvattiin Taivassalossa viime kesänä.

Luonnonvarakeskuksen (Luken) viime viikolla julkaisema suden kanta-arvio tarjosi yllätyksen myös tutkijoille.

– Viime vuonna arvelimme, että läntinen Suomi on susireviirien osalta jo täynnä, mutta olimmepa väärässä. Vuoden 2021 kevään tilanteeseen verrattuna lauma- ja parireviirien määrä on kasvanut Länsi-Suomessa yhdeksällä, selvitti tutkimusprofessori Ilpo Kojola Luonnonvarakeskuksesta.

Ilmiöön on kaksi syytä. Toinen liittyy ravintoon ja toinen susien käytökseen.

– Samalla alueella missä elää nyt Suomen vahvin susikanta, elää myös todella suuri ja vahva peurakanta. Eli susille riittää ravintoa yllin kyllin ympäri vuoden.

– Tästä ravinnon runsaudesta johtuen läntisessä Suomessa elävät sudet ovat muuttaneet käytöstään niin että ne hyväksyvät itselleen suhteellisen pienen reviirin ja sen että susireviirit ovat vierivieressä, totesi Kojola.

Kun susireviirin keskimääräinen koko on Suomessa noin 1200 neliökilometriä, niin lounaisen Suomen sudet ovat asettuneet puolta pienemmille reviirialueille, ja jopa vieläkin pienemmille.

Uudenkaupungin ja sen naapurikuntien alueilla useita susilaumoja. Suurin muutos vuoden takaisiin tutkimustuloksiin on se, että nyt Vehmaan reviirillä asuu varmuudella susilauma. Tämän lauman todennäköisin koko oli tänä keväänä kuusi yksilöä. Eri susiyksilöt on pystytty määrittelemään DNA-näytteiden avulla. Lisäksi ko. laumasta kirjattiin tammi- ja helmikuun aikana lähes kolmekymmentä havaintoa Tassu-järjestelmään. Kyseiseen järjestelmään kirjataan ylös koulutettujen petoyhdyshenkilöiden varmentamat suurpetohavainnot.

Vehmaan reviirin sudet liikkuvat myös Uudessakaupungissa, Uusikaupunki-Laitila maantien eteläpuolella Kalannissa ja Lokalahdella.

Uusikaupunki-Laitila maantien pohjoispuolella on puolestaan Ihoden susireviiri, joka ulottuu Pyhämaahan, Pyhärantaan ja Euraan. Siitä, kuinka monta sutta kyseisellä reviirillä asuu, ei tutkimuksissa saatu täyttä varmuutta. Tämä johtui alueelta kerättyjen DNA-näytteiden vähäisestä määrästä. Susiparista on paljon havaintoja, mutta on mahdollista että kyseessä on jo pieni perhelauma.

Laitilan Kaivolan reviirin susilauma ja Mynämäen reviirin susilauma ovat säilyneet lähes ennallaan. Tänä keväänä molemmissa laumoissa oli 6-8 susiyksilöä.

Uusi susireviiri on muodostunut Mietoisten alueelle, missä mahdollisesti asuu susipari.

Toinen lähiseudun uusi susireviiri on syntynyt Pyhäjärven lounaispuolelle, missä elelee jo kokonainen lauma hyvin pienellä alueella.

Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan maaliskuussa Suomessa oli todennäköisesti 60 susireviiriä, joita asuttaa 37 perhelaumaa ja 23 paria.

Reviireistä 41 sijoittuu Länsi-Suomeen ja 19 Itä-Suomeen.

– Muutos on ollut todella dramaattinen, sillä 20 vuotta sitten kaikki Suomen tunnetut susilaumat elelivät Itä-Suomessa. Nyt koko susikannan painopiste on läntisessä Suomessa ja siellä painottuen Varsinais-Suomen, eteläisen Satakunnan, Hämeen ja läntisen Uudenmaan alueisiin, selvitti Ilpo Kojola.

Itä-Suomesta on vuoden aikana hävinnyt peräti neljä susireviiriä. Tutkijoiden mukaan kyse ei voi olla muusta kuin salametsästyksestä.

Susien kannanhoidolliseen metsästykseen maa- ja metsätalousministeriö ottaa kantaa ensi syksynä.

Tassu-järjestelmään kirjattujen havaintojen ohella tärkeä osuus susikannan ja susireviirien määrittelyssä ovat DNA-näytteet. Vapaaehtoiset kerääjät keräävät ulostenäytteistä 70 prosenttia.

– Ilman vapaaehtoisten osallistumista näin kattavan aineiston kerääminen ei olisi taloudellisesti mahdollista. Suuri kiitos kaikille vapaaehtoisille ja petoyhdyshenkilöille, kiitteli erikoistutkija Mia Valtonen Lukesta.

JÄTÄ VASTAUS

Kirjoita kommenttisi!
Kirjoita nimesi tähän