Ugin keskustan elinvoima kasvaa– Etuna on ”vartin keskusta”, ravintolatarjonta ja kivijalkaliikkeiden määrä

0
Alisenkadun remontti Koulukadun ja Sepänkadun välillä on valmistumassa heinäkuun alussa. Toisessa vaiheessa remontoidaan Sepänkadun ja Liljalaaksonkadun välinen pätkä. Kadun uudistamisella pyritään lisäämään keskustan elinvoimaa.

Uudessakaupungissa on aihetta nyt henkseleitten paukutteluun. Kun yleinen trendi on, että kaupunkikeskustat hiljenevät, Uudenkaupungin keskustan elinvoima on vahvistunut jopa korona-aikana.

Elävät Kaupunkikeskustat (EKK) ry julkisti tuoreen selvityksen kaupunkien elinvoimalaskennasta. Elinvoimaluvun lasku on ollut 2021–2022 kaupungeissa keskimäärin -2,3 prosenttia. Kevään 2022 laskennassa oli mukana 37 kaupunkia.

Vain muutamat kaupungit vertailujoukosta pystyivät lisäämään tänä aikana keskustan elinvoimaa ja Uusikaupunki oli näistä yksi. Uudenkaupungin elinvoimaluku on nyt 3,51. Uudenkaupungin keskusta on elinvoimaisempi kuin esimerkiksi Turun keskustan tai asukasluvultaan melko samankokoisen kaupungin, Loimaan. Kaikkien 37 kaupungin elinvoimaluvun keskiarvo on 2,47.

Kaupunkikeskustan elinvoimaa mitataan kaupallisella tiheydellä eli ravintoloiden ja kivijalkaliikkeiden suhteellisella määrällä sekä liikkeiden lauantaiaukioloilla. Tyhjät liiketilat heikentävät keskustan elinvoimaa. Myös asukastiheys vaikuttaa keskustan elinvoimaisuuteen.

Uudenkaupungin kaupallinen tiheys on 2,02, kun esimerkiksi Loimaan on 1,93. Tyhjien liiketilojen osuus Uudessakaupungissa on 7,1 prosenttia, Loimaalla 13,2 prosenttia.

Kahden vuoden jakson aikana (2020–2022) Uudessakaupungissa on arkipäivinä toimivien liikkeiden määrä kasvanut reippaasti. Liikkeitä on tullut 12 lisää ja ravintoloita kaksi.

Uudenkaupungin keskustan elinvoima kasvoi myös vuosina 2020–21. Uudenkaupungin keskustan menestys on kaupunkikentällä merkittävä poikkeus, sillä kaupunkikeskustojen elinvoimaluvun vuosittainen lasku vuosina 2019–2022 on ollut keskimäärin -3,9 prosenttia. Uudenkaupungin vuosimuutos on ollut keskimäärin tällä ajanjaksolla +0,9 prosenttia.

Varsinais-Suomessa Uudenkaupungin lisäksi keskustan elinvoima on kasvanut myös Naantalissa.

Elävät Kaupunkikeskustat ry on kehittänyt uuden kaupunkikehittämisen käsitteen: vartin keskustan. Kaikki kilometrin säteellä keskipisteestä, yleensä torista, on vartin keskustassa. Uudenkaupungin keskusta edustaa juuri vartin keskustaa, joten se on kooltaan ihanteellinen.

Elävät Kaupunkikeskustat ry määrittelee, että asiakasvirtojen vahvistajia keskustoissa ovat isot ruokakaupat, oppilaitokset, uudenlaiset kirjastot, vetovoimaiset taidemuseot, tapahtumapuistot ja suuret monitoimiareenat, jos ne sijaitsevat lähellä keskustan keskipistettä.

Fakta


Kaupunkien tuloksia


Vuoden 2022 elinvoimaluku kaupungeittain:

Turku 3,22

Raisio 1,27

Naantali 2,48

Rauma 3,11

Loimaa 2,13

Uusikaupunki 3,51

Elinvoimalaskenta perustuu Elävät Kaupunkikeskustat (EKK) ry:n menetelmään. EKK on kaupunkien, kaupan liittojen ja kiinteistöalan järjestöjen perustama keskustojen kehitystyön verkostotoimija.

JÄTÄ VASTAUS

Kirjoita kommenttisi!
Kirjoita nimesi tähän