Suomen Talvisota ja Ukrainan sota muistuttavat monelta kohdalta toisiaan. Venäjä hyökkäsi kumpaankin maahan sotilaallisesti, mutta väitti ettei ole sodassa, vaan vapauttajana, Suomen Talvisodassa kapitalistin orjuudesta ja Ukrainassa natsien komennosta.
Suomen Talvisodassa Neuvostoliitto perusti sodan toisena päivänä Suomen uuden Otto-Ville Kuusisen Terijoen hallituksen ja teki sen kanssa ystävyys- ja avunantosopimuksen. Tämän suunnitelman mukaan Terijoen hallitus hallitsisi Suomea ja Itä-Karjalaa yhdessä yhtenäisenä Suur-Suomena. Terijoen hallituksella oli 5500 suomenkielisestä miehestä koottu paraatijoukko, jolla oli Puolan armeijalta otetut asepuvut. Tämän joukon piti olla paraatissa Helsingissä Suomen vapautuksen voiton juhlassa, joka oli tarkoitus pitää Stalinin 60-vuotispäivänä 21.12.1939, jolloin piti myös nostaa Neuvostoliiton lippu presidentinlinnan salkoon.
Suomen puolustuksen takia nämä suunnitelmat eivät toteutuneet. Edes Viipuria ei Talvisodassa menetetty. Joku ulkolainen diplomaatti kysyi Molotovilta, miksi raja oli siirrettävä paljon kauemmaksi Suomeen, vaikka Neuvostoliitto ei näitä alueita saavuttanutkaan. Molotov vastasi, että Suomen Armeija oli aiheuttanut Neuvostoliitolle niin paljon vahinkoa, että siitä piti saada korvausta.
Suomen Talvisodan ajasta alkoi toinen maailmansota.
Nyt Ukrainassa on samanlainen tilanne. Jos rauha tehdään Venäjän ehdoilla, Venäjä asettaa Ukrainalle korvausvaatimuksia Ukrainan Venäjän armeijalle aiheuttamista tuhoista. Ja edessä olisi suursodan vaara.
Ukraina taistelee nyt koko Euroopan puolesta. Ukrainaa on autettava sotilaallisesti ja taloudellisesti niin, että Ukraina saa rauhan omilla ehdoillaan.
Sodasta voi tulla pitkä, mutta lännen on varauduttava tähän.
Kauno Pietilä
Kalanti