– Kampanjaan sisältyi kaksi yöpymistä ja etätyötila Messissä kolmen päivän ajan. Tulin jo yhtä yötä ennen ja ajattelin jäädä vielä neljänneksi yöksi, paikkabrändejä tutkiva Aro kertoo.
Aro tekee parhaillaan väitöskirjaa paikkabrändirakkaudesta. Kun kerran alan asiantuntijasta on kyse, on pakko kysyä, mitä mieltä tutkija on Uudenkaupungin brändistä.
– Minulle Uudenkaupungin matkailupotentiaali näyttäytyy niin, että täällä viihtyisivät ulkoilmaihmiset, jotka nauttivat kansainvälisestä kaupunkikulttuurista, hän toteaa.
Aroa miellyttää kaupungissa ne samat vahvuudet, jotka Uudessakaupungissa tiedetäänkin: meri, puutalot ja palvelut.
– Olen asunut Raumalla ja sielläkin on viehättävä puutaloalue. Uudenkaupungin puutaloalueessa on lisänä amerikkalaisuutta, kun kadut ovat niin leveitä, hän hymyilee.
Paikkabrändi perustuu Aron mukaan parhaimmillaan kaupungin aitouteen. Jos markkinointi lähtee kaupungin aitoudesta, se on myös uskottava.
– Jos paikkakuntaa markkinoi jollain muulla, matkailijat vain pettyvät.
Brändi perustuu muuhunkin kuin kaupunkikuvaan, se syntyy myös kaupungin tunnelmasta ja siellä asuvista ihmisistä. Aro kehuu, että Uudessakaupungissa on hyvä tunnelma.
– Ihmiset ovat osa kaupungin dna:ta ja Uudessakaupungissa se on hyvin myönteinen. Täällä on vieraanvarainen ja vastaanottavainen tunnelma. Joka paikassa on toivotettu tervetulleeksi.
Hän ihmetteleekin, miten Uusikaupunki ei ole noussut matkailukohteena paremmin tietoisuuteen.
– Kun olen tämän viikon aikana somettanut tunnelmia Uudestakaupungista, kaverini ovat todenneet, että eivätpä ole koskaan käyneet Uudessakaupungissa. Täältä sadan kilometrin etäisyydellä on paljon ihmisiä, jotka eivät ole käyneet kaupungissa.
Aro muistuttaa, että kaupungilla pitää olla monta brändiä. Matkailijoille esitellään eri brändi kuin kohderyhmälle, jota houkutellaan muuttamaan kaupunkiin. Myös yrityksille kaupunkia pitää esitellä eri näkökulmasta.
Tutkijan mukaan kuntien kannattaisi tehdä matkailumarkkinoinnissa tiivistä yhteistyötä.
– Esimerkiksi Lieksan suunnalta voisi saada matkailijoita, jos rannikkokaupungit Pori, Rauma, Uusikaupunki ja Naantali markkinoisivat aluetta yhdessä. Jos samalla alueella on monta kiinnostavaa kohdetta, kauempaakin tullaan.
Aro vakuuttaa, että paikkabrändiin voi myös rakastua. Niin hänelle itselleen on käynyt, siksi hän on tutkinut nimenomaan Ylläksen brändiä.
– Olen käynyt Ylläksellä jo lapsena ja käyn yhä nyt nelikymppisenä. Jos rakastuu lapsena johonkin paikkaan, yleensä sitä rakastaa vielä aikuisenakin.
Aro ehti vajaan viikon etätyöpätkän aikana tutustua Uuteenkaupunkiin myös matkailukaupunkina. Hän muun muassa pyöräili Velhoveden rengastien. Pyöräilymatkailu on kovassa kasvussa Euroopassa ja hän uskoo, että se voisi tuoda tällekin alueelle lisää matkailijoita.
Uudessakaupungissa potentiaalia olisi myös merellisyydessä.
– Olisi hyvä olla jokin helppo yhteys vesille. Miten veneettömät pääsevät esimerkiksi Pursiseuran ravintolaan, hän ihmettelee.
Uuteenkaupunkiin on tutkijan mielestä kuitenkin helppo ihastua. Tunnelma on niin viihtyisä.
– Jos saisi junaliikenteen Turusta Uudenkaupungin, Rauman, Porin ja Vaasan kautta Ouluun, se olisi todella hieno, hän hehkuttaa.