Kaupungin taideteoksia kootaan digiarkistoon– Tällä hetkellä kuvattu liki 400 työtä, mutta urakka jatkuu

0
Uudenkaupungin vuonna 1985 valmistuneen terveyskeskuksen aulassa on taiteilija Christina Snellmanin maalaama Sorvakon rantamaisema. Uudenkaupungin seudun sairaalan ylilääkäri Hiski Mikkonen lahjoitti maalauksen vanhan sairaalarakennuksen seinälle vuonna 1952. Snellman oli Mikkosen ystävän Eero Snellmanin tytär ja Christina sai itse valita teoksensa aiheen. - Snellman on ulkomaillakin tunnustettu taiteilija, kaupungin projektityöntekijä Suvi Hammar kertoo.

Kaupungin omistamien taideteosten luettelointia tehdään parhaillaan. Kyseessä on valtava urakka, koska maalaukset, veistokset ja reliefit on viimeksi laajemmin luetteloitu 1980-luvulla. Nyt teoksia kuvaa ja tietoja vie digitaaliseen arkistoon kaupungin kulttuuripalveluiden projektityöntekijä Suvi Hammar .

– Teosten tiedot ovat tähän asti olleet 4–5 täpötäydessä mapissa. Teoksia on luetteloitu sitä mukaa, kun niitä on ostettu eli osa ennen lamaa, mutta myös tämän vuosituhannen puolella.

– Teoskorteissa ei ole ollut kaikkien teosten sijaintia, kuvaa tai edes taiteilijoiden nimiä. Taiteilijat eivät aina ole myöskään signeeranneet teoksiaan, laittaneet vuosilukua tai teosnimeä. Teen siis osittain salapoliisityötä, kun yritän näitä selvittää, Hammar kuvailee.

Tähän mennessä Hammar on kuvannut ja selvittänyt taustoja ja tekotekniikoita liki 400 sadasta teoksesta. Hammar ei osaa sanoa tarkkaa kaupungin omistaman taiteen määrää, mutta hän arvelee, että työ olisi edennyt jo yli puolivälin.

– Koko projektin nykyisenä tarkoituksena on siirtää lopulta teosten paperitiedot sähköisiksi kokoelmanhallintajärjestelmään. Aina-järjestelmä yhdistää samaan paikkaan eri kokoelmatyypit ja sen avulla aineistojen hallinnointi helpottuu, Hammar lisää.

Suuri osa kaupungin omistamista teoksista on valmistunut 1980-luvulla tai ennen sitä. Teokset ovat usein vakkasuomalaisten taiteilijoiden, kuten Reino Harstin , Jussi Vikaisen , Olavi Juutilaisen , Valto Vaalikiven , Jarkko Rothin , Max Salmen , Outi Heiskasen tai Lauri Nilan tekemiä.

– Mukana on myös valtakunnallisesti tunnettuja paikallistaiteilijoita. Teoksissa toistuvat hyvin perinteiset uusikaupunkilaiset kaupunki- ja merimaisemat sekä muotokuvat, mutta on myös veistoksia, abstrakteja töitä, grafiikkaa, tekstiili- ja mitalitaidetta sekä akvarellejä, Hammar listaa.

Teokset sijaitsevat ympäri kaupunkia. Eniten kaupungin ostamaa, testamentattua tai lahjoituksena saamaa taidetta on virastotalo Mörnen työhuoneiden seinillä, mutta teoksia löytyy myös terveyskeskuksen ja vanhainkotien seiniltä sekä kouluista ja päiväkodeista. Osa teoksista on viety varastoon ja osa on aikojen saatossa tuhoutunut tai hävinnyt.

– On myös teoksia, joista ei ole omistuspapereita laisinkaan. Näissä tapauksissa on voinut käydä esimerkiksi niin, että joku työntekijä on kauan sitten tuonut omaan työhuoneeseensa taulun ja sitten se on jäänyt paikoilleen työntekijöiden vaihtuessa. Toiminta on myös voinut siirtyä toiseen kiinteistöön ja taulu on siirretty siinä mukana, Hammar kuvailee.

Uusikaupunki sai yksityishenkilöiltä, yrityksiltä ja kaupungeilta useita taidelahjoituksia runsaat 50 vuotta sitten, kun kaupunki vietti 350-vuotisjuhliaan. Myös ennen 1990-luvun lamaa kaupunki osti aktiivisesti teoksia tänne tuoduista taidenäyttelyistä. Tavasta on kuitenkin luovuttu.

– Tällä hetkellä kaupungilla ei ole olemassa määrärahoja tai keskitettyä taidehankintatapaa, kaupungin kulttuuripalveluiden vastaava Petri Hatakka toteaa.

Hatakan mukaan kaupungin taidekokoelmien läpikäyminen on noussut keskusteluihin jo useamman vuoden ajan, mutta siihen ei ole oikein kenelläkään ollut aikaa.

– Työ kuitenkin kuuluu kulttuuripalveluiden alaisuuteen, mutta meillä ei ole siihen ollut resursseja ennen kuin keväällä saimme Suvin työharjoitteluun ja lopulta palkkatuella työllistettynä työntekijänä. Tajusimme, että nyt meillä on oikea henkilö juuri tähän tehtävään, Hatakka kertoo.

Teosluettelointityön aloitti kaupungin kulttuurituottaja Joni Pietiläinen , mutta hänen työaikaansa tarvittiin muihinkin tehtäviin, joten nyt työ on lähinnä Hammarin vastuulla. Hän on ottanut kaupungin eri yksiköihin sähköpostitse yhteyttä ja kysellyt teosten sijaintia, määrää ja säilytystapaa.

– Ensin minulle on saatettu vastata, että ei täältä mitään taidetta löydy, mutta hetken mietinnän jälkeen tulee uusi vastaus, että tilassa onkin useita teoksia. Ihmisten silmä tottuu taiteeseen niin, ettei siihen enää edes kiinnitä huomiota, Hammar lisää.

Hammar on Satakunnan ammattikorkeakoulusta valmistunut kuvataiteilija, joten hänellä on tavallista laajempi tietämys taiteesta ja sen tekijöistä. Hän onkin päättänyt ottaa taideteoksia luettelointiin mukaan melko lavealla kädellä.

– Olen listannut myös opetustauluja sekä paikallisten nuorten tekemiä seinämaalauksia. Kaiken säilyttämistä tai taltioimista ei ole alun perin suunniteltu, mutta tallennan työni edetessä myös historiaa jälkipolvia varten, hän lisää.

Esimerkiksi remontissa olevan pääkirjastorakennuksen teokset on kuvattu ennen kuin ne vietiin varastoon. Myös Viikaisten koulun ja lukion seinillä olleet teokset on kuvattu ennen purkutöiden aloittamista.

– Osa siellä olleista teoksista on viety varastoon, mutta suoraan seiniin maalatut työt menivät purkutöiden mukana. Taidemaailmassa käydään keskustelua myös teosten elinkaaresta samalla tavoin kuin talojenkin elinkaaresta, mutta meidän tehtävämme ei ole käydä sitä keskustelua tässä yhteydessä. Me emme ota vastuuta teoksista, koska me vain kokoamme tiedot ja säilytämme arkistoa, Hatakka lisää.

Seuraava suurempi teosten irrotusurakka on luvassa, kun Wintterin työmaa etenee uimahallin purkutöihin. Uimahallin aulassa on suuri roikkuva ja moniosainen taideteos, joka jatkuu uimatilojen puolelle kaakeliseinän muodossa.

– Se dokumentoidaan ja myöhemmin pohditaan, että löytyisikö teokselle uutta käyttöä. Teosten koko tai toteutustapa voi aiheuttaa haasteita jatkokäyttöä miettiessä, Hatakka lisää.

Hammar ja Hatakka kannustavat kaupungin yksiköitä ottamaan heihin yhteyttä, jos jossakin on vielä taideteoksia, joista ei ole tullut kyselyä tai joita ei ole vielä käyty kuvaamassa.

– Työsopimukseni on marraskuulle saakka, joten olisi tärkeää, että tämä luettelointityö saadaan siihen mennessä mahdollisimman pitkälle, Hammar tiivistää.

JÄTÄ VASTAUS

Kirjoita kommenttisi!
Kirjoita nimesi tähän