Kiinteistöveroprojekti loppusuoralla – Hanke valmistuu vuoden loppuun mennessä

0
Oona Marttila ja Sauli Kontu mittasivat tällä viikolla kiinteistöjä Kalannin aseman alueella.

Kolme vuotta kaupungissa kestänyt kiinteistöverotietojen tarkastusprojekti on loppusuoralla. Itse projekti alkoi vuonna 2019, mutta kesätyöntekijät ovat kiertäneet vuodesta 2020 eri kiinteistöjä ja käyneet läpi kaupungin, verottajan ja maanmittauslaitoksen tietoja.

– Kiinteistöjä ei tarkasteta kaupungin keskustan ruutukaava-alueella, mutta sen ulkopuolella on yhteensä 8 500 kiinteistöä, joista nyt on käyty läpi runsaat 6 000, hankkeessa mukana vuodesta 2020 ollut projektityöntekijä Sauli Kontu kertoo.

Projektissa käydään läpi koko kunnan alueella olevat rakennukset, ajantasaistetaan rekistereitä sekä kerätään muuta kaupunkisuunnittelun ja rakennusvalvonnan kannalta tärkeää tietoa. Keskimäärin yhden kiinteistön alueella on 3–4 rakennusta.

– Koko kaupungissa on kiinteistöjä noin 10 000 ja rakennuksia liki 40 000. Iso osa näistä on ruutukaava-alueella, mutta ne, jotka eivät ole, muodostavat sen 8 500 kiinteistömäärän ja 25 000 rakennuksen kannan, mitä nyt käymme läpi, Kontu laskee.

Tähän mennessä on mitattu Kantatie 43:n pohjoispuoli eli Pyhämaa ja osia Kalannista. Myös kaikki saarikiinteistöt on käyty läpi. Työ on edennyt suunniteltua hitaammin, koska saarikiinteistöjen läpikäymiseen meni aiottua enemmän aikaa.

– Saaristosta löytyi paljon varastorakennuksia, joita ei ole ilmoitettu kaupungille ollenkaan. Saarikiinteistöjen omistajilta on myös tullut tähän asti kiukkuisinta palautetta projektista. Mehän emme varsinaisesti etsi luvattomia rakennuksia, vaan tarkistamme olemassa olevia tietoja. Samalla ne kuitenkin tulevat ilmi, Kontu lisää.

Yhdeksi ongelmaksi ovat nousseet perikuntien omistamat kiinteistöt, joista kukaan ei tunnu olevan oikein kartalla.

– Perikuntien tapauksissa vastuu- ja maksajakysymykset ovat monimutkaisempia, Kontu toteaa.

Mittaukset valmistuvat tämän kesän aikana. Parhaillaan töitä tehdään Kalannintien eteläpuolisella alueella Kalannissa, Lokalahdella ja kaupungin asemakaava-alueen ulkopuolella. Yhden työntekijän on laskettu käyvän päivässä läpi keskimäärin 13 kiinteistöä.

– Lokalahden keskustassa kiinteistöjä oli niin tiheästi, että työ eteni nopeasti, mutta Kalannin eteläkulman alueella kiinteistöt ovat harvemmassa, joten nyt työ etenee hitaammin, Turun ammattikorkeakoulun rakennus- ja yhdyskuntatekniikan insinööriopiskelija ja hankkeen kesätyöntekijä Oona Marttila kertoo.

Marttila on viihtynyt kesätyössään hyvin. Hän kertoo oppineensa paljon kiinteistöverotuksista ja erilaisista rakennustyypeistä.

– Osa omistajista on halunnut seurata mittausta ja osa on kysynyt, että eihän ole pakko osallistua. Olen saanut joka paikassa hyvän vastaanoton ja ihmiset ovat olleet avuliaita, Marttila kiittelee.

Jos rakennusrekisterin tiedot eivät ole ajan tasalla, jää kaupungilta keräämättä kiinteistöveroja. Toisaalta jo purettujakin rakennuksia on jäänyt ilmoittamatta, joten omistaja on saattanut maksaa myös ylimääräistä veroa.

– Kyse on muutaman euron muutoksista. Projekti varmistaa sen, että eri alueiden asukkaita kohdellaan tasapuolisesti, kun kaikki maksavat lain mukaisen kiinteistöveron oikean suuruisena. Liikaa ja liian vähän maksavien kiinteistötiedot saadaan korjattua, Kontu korostaa.

Kaupungin kiinteistörekisterin tiedot ovat pääosin vuodelta 1980. Silloin rakennusrekisterin tietoja kerättiin väestö- ja asuntolaskennan yhteydessä lomakekyselyinä.

Tiedot ovat saattaneet jäädä päivittämättä myös kuntaliitosten yhteydessä, eikä paperitietoja ole viety sähköiseen arkistoon. Kiinteistörekisterin tarkistajat käyttävät hyväkseen myös eri ikäisiä ilmakuvia.

Taloja rakennetaan tai puretaan jatkuvasti ja myös omistajatahot vaihtuvat. Uusien rakennuslupien kautta rekisteriin on kuitenkin tullut tuoreempaa tietoa.

– Lähetimme vuonna 2019 kaikille kaupungin kiinteistönomistajille postia tulevasta kiinteistörekisteritarkastuksesta ja kyselimme myös alustavia tietoja lomakkeen avulla. Sen jälkeen lähestymme heitä 1–2 viikkoa etukäteen ennen kuin tulemme tontille. Kysymme, haluavatko omistajat olla paikalla kiinteistömittausten aikana, Kontu kertoo.

Esimerkiksi alle 12 neliön rakennelmiin ei ole tähänkään asti tarvinnut hakea rakennuslupaa, vaan niistä on pitänyt tehdä ilmoitus kaupungin rakennusvalvontaan. Tällaisiksi lasketaan katokset, vajat, pergolat tai vastaavat.

Asemakaava-alueen ulkopuolella ei näistä tarvita edes ilmoitusta kaupungille. Kontu kuitenkin muistuttaa, että nämä lasketaan kiinteistöveron alaisiksi rakennuksiksi, joten kiinteistön omistajan pitää itse ilmoittaa tiedot verottajille.

Kartoituksessa on selvinnyt, että osa piha- tai varastorakennuksista on kuitenkin rakennettu alkuperäistä suuremmiksi.

– Pihoilta löytyy varastoja ja talousrakennuksia, joita ei löydy kaupungin tiedoista ollenkaan. Talo on myös saattanut palaa, eikä sitä ole ilmoitettu meille, joten omistaja on turhaan maksanut kiinteistöveroa, Kontu summaa.

Marttila ja muut kesätyöntekijät jättävät kiinteistökäynnistään ilmoituksen rakennuksen oveen. Samalla he jättävät muistutuslistan verottajalle ilmoitettavista perusparannuksista.

– Nämä perusparannukset on itse ilmoitettava verottajalle, koska ne vaikuttavat kiinteistön verotusarvoon, Kontu tiivistää.

JÄTÄ VASTAUS

Kirjoita kommenttisi!
Kirjoita nimesi tähän