Ugin suosituin koirarotu on itsepäinen, mutta hurmaava – Kouluttaja, kasvattaja Kirsi Saarnio ei hämmästele mäyräkoirien suosiota

0
Kirsi Saarnion perheeseen tuli aluksi yksi mäyräkoira metsästystarkoitukseen, nyt niitä on kotona neljä, vaikka kuvassa vain kolme.

Ensimmäisenä vastassa on Ulpu.

– Se on suoraviivainen ja on aina ensimmäisenä joka paikassa, mäyräkoirien emäntä Kirsi Saarnio kertoo nauraen.

Seuraavana tulee seurueen pienin: karkeakarvainen kääpiömäyräkoira Carlos. Se tervehtii rauhallisesti tulijaa ja kiittää rapsutuksista kauniilla katseella. Letkan viimeisenä tulee Ronna. Kun Ulpu työntyy taas ensimmäiseksi, Ronna vetäytyy. Se on tottunut väistelemään muita.

Joukosta puuttuu Kirsi Saarnion neljäs karkeakarvainen mäyräkoira Rilla. Ulpun emo, iäkäs mäykkyrouva on jäänyt kotiin viettämään lepohetkeä. Sen seurana kotona on saksanpaimenkoira Cora. Muut koirat ovat päässeet vierailulle Kirsin työpaikalle.

Kennelliiton rekisterin mukaan suosituin koirarotu Uudessakaupungissa on karkeakarvainen mäyräkoira. Saarnio myöntää, että hänelläkin saattaa olla osuutta asiaan, sillä hän pyörittää Rantakaupin kenneliä Kalannissa. Hän kasvattaa karkeakarvaisten mäyräkoirien lisäksi myös kääpiösnautsereita.

– Olen viimeisen 40 vuoden aikana kasvattanut 164 pentuetta, joista mäyräkoiria 23 pentuetta.

Saarnio ei hämmästele mäyräkoirien suosiota. Siihen on montakin selitystä.

– Täällä Uudessakaupungissa on vahvat peurakannat ja mäyräkoiria paljon metsästyskäytössä. Mäyräkoirat ovat myös persoonallisia tyyppejä ja seurakoirina aivan ihania ”lullapullia”, hän kehuu.

Saarnio sanoo, että mäyräkoiriin liittyy yksi erikoinen ominaisuus:

– Kun päätät hankkia yhden, pian niitä on kotona kaksi tai kolme. Jos mäyräkoirista tykkää, niitä ei voi olla vain yhtä, Kirsi Saarnio varoittaa.

Rotu on hyvin sosiaalinen. Jos koiria on useampi, ne nukkuvat yhdessä ja huolehtivat toisistaan. Rotu vaatii kuitenkin kasvattajalta määrätietoisuutta:

– Mäyräkoira ei mielistele omistajaansa, vaan alkaa helposti määräillä, jos omistajalla ei ole auktoriteettia.

Joka perheeseen karkeakarvainen mäyräkoira ei sovi. Saarnio huomauttaa, että niillä on niin vahva riistavietti, että ne tarvitsevat muutakin tekemistä kuin korttelin kiertämistä.

– Jos on hankkimassa koiran, kannattaa miettiä mitä koira saa olla ja mitä perheeseen ei haluta sekä paljonko koiralle on aikaa.

Koirarotujen suosio vaihtelee. Sen Saarnio on laittanut merkille, että pienet rodut ovat kasvattaneet suosiotaan. Hänestä se on hyvä suuntaus.

– Jos omistaja ei oikein osaa käsitellä koiraa, niin pieni koira saa aikaiseksi vähemmän pahaa kuin 30-kiloinen.

Hän muistuttaa, että koira on laumaeläin ja kaipaa järjestelmällisyyttä ja auktoriteettia.

– Se trendi, että koiralle ei saa sanoa ei, ei tuota hyvää tulosta. Koira tarvitsee selkeät säännöt ja säännöistä kiinni pitämistä.

Koirankasvattajana ja kouluttajana toimiva Kirsi Saarnio kertoo, että ongelmakoiria on yhä enemmän. Jos rotuvalinta on ollut väärä, kotona tulee hankaluuksia. Lisäksi aina omistajat eivät osaa kommunikoida koiran kanssa.

– On remmiräyhääjiä ja autonjaagaajia. Korona-aikana on tullut sitäkin ongelmaa, että kun on tehty etätöitä, koira ei ole oppinut olemaan yksin.

Kirsi Saarnio tekee kouluttajana myös kotikeikkoja, hän tutustuu ongelmatilanteeseen ja ohjaa omistajaa, miten koiraa voisi opettaa toivottuun käytökseen.

Hänen oma koiraharrastuksensa alkoi jo vuonna 1982. Saarnio sai silloin kultaisennoutajan ja alkoi käydä sen kanssa näyttelyissä. Seuraava hankinta oli saksanpaimenkoira, sitten kääpiösnautseri ja ensimmäinen mäyräkoira kotiin tuli vuonna 2004. Ensimmäisen pentueen Saarnio teetti vuonna 1985 ja Rantakaupin kennelin hän perusti 1994.

Saarnio kertoo, että hän käy koirien kanssa näyttelyissä sen verran kun kenneltoiminta vaatii. Hän on puolisonsa kanssa innostunut enemmän metsästyksestä ja mäyräkoirat ovat metsästyskäytössä.

– Carlos on pienen kokonsa vuoksi kuitenkin vain seurakoira, vaikka kyllä karkeakarvaisia kääpiömäyräkoiriakin käytetään metsästyksessä. Mutta Kalannin seutu ei ole kääpiömäyräkoiralle sopivaa maastoa, hän naurahtaa.

Fakta

 

Ugin yleisimmät koirarodut

1. mäyräkoira, karkeakarvainen, 71 kpl

2. labradorinnoutaja, 53

3. suomenlapinkoira, 36

4. saksanpaimenkoira, 33

5. borderterrieri, 32

6. kultainennoutaja, 30

7. kääpiösnautseri, musta, 23

8. jackrusselinterrieri, 20

pitkäkarvainen collie, 20

10. rottweiler, 19

11. bichon frisé, 18,

kääpiösnautseri, pippuri & suola, 18

sileäkarvainen kettuterrieri, 18

Lähde: Suomen Kennelliitto

Fakta

 

Suomen yleisimmät koirarodut

Suomessa rekisteröitiin viime vuonna yhteensä 52 771 koiraa.

1. labradorinnoutaja 2780

2. suomenlapinkoira 1533

3. jämtlanninpystykorva 1470

4. kultainennoutaja 1399

5. shetlanninlammaskoira 1337

6. saksanpaimenkoira 1285

7. suomenajokoira 1230

8. kääpiösnautseri 1071

9. jackrussellinterrieri 954

10. mäyräkoira, karkeakarvainen 866

Lähde: Suomen Kennelliitto

JÄTÄ VASTAUS

Kirjoita kommenttisi!
Kirjoita nimesi tähän