Velvollisuuden tunteesta armeijaan

0
19-vuotias Iiris Soininen lähtee maanantaina suorittamaan vapaaehtoista asepalvelusta Upinniemeen.

Iiris Soininen, 19, viettää kesäkuun päivät työn merkeissä Isokarin majakkasaarella. Mennyt viikko alkoi suhteellisen rauhallisissa merkeissä, vaikka oppaan päivät saarella ovatkin usein työntäyteisiä.

Ensi viikolla rauhallinen ilmapiiri saattaa muuttua varsin hektiseksi, sillä Soininen aloittaa ylihuomenna maanantaina vapaaehtoisen asepalveluksen Upinniemessä Rannikkoprikaatissa.

Saaressa olo on hänen mielestään sopivan rauhoittavaa ja vie ajatukset pois kohta alkavasta armeija-ajasta, joka kuitenkin on iso muutos nuorelle.

– Reippaalla mielellä vietän viimeiset päivät ennen armeijaan lähtöä. En osaa oikein jännittää tulevaa. Sen näkee sitten, millaista siellä on, Soininen kertoilee tuntemuksistaan.

Uudestakaupungista sekä muualta Varsinais-Suomesta asevelvolliset määrätään oletuksena Porin Prikaatin Niinisalon tai Säkylän toimipisteisiin. Soininen halusi kuitenkin hakea Merivoimiin ja Upinniemeen Rannikkoprikaatiin.

– Ugissa koko elämäni asuneena meri on minulle läheinen asia. Etukäteen laivastohommat kiinnostaisi, mutta ei sitä vielä tiedä, minne päädyn, Soininen toteaa.

Soininen täytti hakemuksena viime syksynä toiveenaan juuri Upinniemen ja kesän saapumiserän. Vahvistusta hakemukselle hän joutui odottamaan toukokuulle asti, joten valmistautumisaika on jäänyt suhteellisen lyhyeksi.

– Osasin kyllä odottaa valintaa, mutta pieni epävarmuus syntyi, kun ei sitä varmistusta alkanut kuulumaan. Loppujen lopuksi olin helpottunut ja iloinen päätöksestä.

Halukkuus vapaaehtoiseen asepalvelukseen astumisesta syntyi Soinisella viime vuosien aikana. Suurimpana syynä hän mainitsee velvollisuuden tunteen.

– Vaikka varsinaista velvollisuutta minulla ei ole, niin kykenevänä kansalaisena tunnen velvollisuutta mennä antamaan osuuteni, Soininen julistaa.

Varsinaista toivetta ei Soinisella ole siitä, haluaako hän viettää armeijassa vuoden tai sitä lyhyemmän ajan. Häntä kiinnostava rannikkolaivaston miehistöhommat tarkoittavat yhdeksän kuukauden palvelusjaksoa.

– Suurin motivaattori minulle on velvollisuuden tunne, Soininen kiteyttää.

Puolustusvoimat on tällä saapumiserällä palaamassa korona-ajan järjestelyistä normaaliin päivärytmiin, jossa viikot kuluvat koulutuksessa ja pääsääntöisesti viikonloput ollaan lomalla. Edellisen kahden vuoden aikana palvelusaika koostui pitkistä kiinniolojaksoista ja pitkistä lomista.

Ugissa asuva Soininen kokisi korona-ajan järjestelyt hänen kannaltaan hyvinä, koska palautumisaika jää normaalina viikonloppuvapaana varsin lyhyeksi, kun matka-aika Ugista Upinniemeen kestää monta tuntia.

Maanantaina tie kohti palvelusta taittuu Soinisella äitinsä kyydillä Turkuun, josta matka jatkuu junalla ja bussilla kohti Kirkkonummella sijaitsevaa Upinniemeä. Viime hetken vinkkejä hän on itse lukenut ja isältään kuullut myös neuvoja.

– Kannattaa mennä ”robottiaivoilla” ja tehdä se, mitä käsketään, Soininen naurahtaa.

Ensi vuoden syksyllä hänellä on tiedossa opiskelupaikka yliopistossa. Tuleva armeija-aika antaa mahdollisuuksia pitää taukoa opinnoista sekä normaalista arjesta.

– Haluan kehittää itseäni, luonnetta, fyysistä kuntoa sekä kokea uusia kokemuksia, Soininen päättää.

JÄTÄ VASTAUS

Kirjoita kommenttisi!
Kirjoita nimesi tähän