Vieraslajit valtaavat alaa kotoperäiseltä lajistolta

0
Saija Peltola neuvoo, kuinka jättipalsami tulee hävittää.

Nopeasti leviävät haitalliset vieraslajit uhkaavat alkuperäistä kasvistoa. Haitalliset vieraslajit ovat usein ihmisten istuttamia, hallitsemattomasti levinneitä koristekasveja. Yksi esimerkki tällaisesta kasvista on jättipalsami.

Alkujaan Himalajan vuoristosta lähtöisin oleva kasvi karkasi puutarhoista luontoon, kuten kävi myös kurtturuusun, komealupiinin ja jättikoiranputken kanssa. Kasvi kasvaa 1–3 metrin korkuiseksi, varjostaen muita kasveja. Suomessa jättipalsamilla ei ole luontaisia vihollisia, ja se onkin jo yleisin palsamilaji koko maassa.

– Tämä on yksi pahimmista paikoista, kaupunginpuutarhuri Saija Peltola esittelee Santtion venerannan kupeessa sijaitsevaa jättipalsamiesiintymää.

Jättipalsamia on alueella runsain mitoin. Esiintymän yhteyteen on laitettu kyltti, jossa neuvotaan hävittämään kasvia oma-aloitteisesti.

– Tämä lähtee helposti ylös. Ei raskasta repimistä, Peltola neuvoo ja nostaa kasvin juurineen ylös. Pelkkä kasvin juuriltaan nostaminen ei kuitenkaan torju tehokkaasti. Joissain paikoin voidaan käyttää torjunnan apuna myrkkyjä tai tulta, mutta monesti se ei ole vaihtoehto.

– Kasvi pitäis murskata, koska juurtuu varresta helposti. Tässäkin on vesi, joten ei voi myrkkyjä käyttää, hän toteaa. Peltola asettaa varren maahan talloo sen rikki.

Jättipalsami kukkii tällä hetkellä, ja luo siemeniä. Räjähtävät siemenkodat on hyvä saada nekin kerättyä, jotta kasvin leviämistä saataisiin ehkäistyä. Tehokkaiten kasvin leviämistä ehkäistään ennen kukintoa, mutta senkin jälkeen sen torjunta on hyödyllistä.

– Silloin vaan hyvä vetää kukinnot pois, laittaa johonkin pussiin ja mädättää. Siemen pysyy pitkään elinkelpoisena maassa, Peltola neuvoo.

Vieraslajien laajamittainen torjunta on työlästä ja vaatii resursseja, joita kunnilla ei välttämättä ole. Kasvien tuhoaminen kertaalleen ei yleensä riitä, sillä maaperään jää siemenvarastoa ja juurakkoa. Kitkentätyötä pitää jatkaa alueella muutaman vuoden ajan.

– Onhan se monen vuoden projekti. Jos olisi viidelle vuodelle rahaa, se olisi hyvä. Jos ei seuraavana vuonna olekaan resursseja, työ jää kesken, Peltola kertoo.

Vapaaehtoisia kannustetaan tulemaan apuun. Uusikaupunki, monen muun kunnan kanssa on liittynyt Soolotalkoot-kampanjaan. Kampanjassa vieraslajien esiintymisalueille pystytetään kylttejä, joissa kerrotaan kuinka kasvi tulisi kitkeä. Artikkelin lopussa on ohjeet havainnosta ja torjunnasta ilmoittamiseen. Vieraslajien kitkentä vaatii aina maanomistajan luvan.

– Hienoa, jos joku innostuu, Peltola kannustaa.

Peltolan mukaan torjuntatoimiin tarvittaisiin enemmän resursseja. Kysyttäessä, mitä torjunta vaatisi, Peltolalla on selkeä vastaus.

– Varmaan pientä torjuntaryhmää muutaman vuoden ajaksi. Pitää katsoa jatkossa, jos ensi kesänä saataisiin joku pieni ryhmä, joka torjuisi, hän toteaa.

Torjunnasta syntyvän jätteen käsittely on myös osoittautunut ongelmakohdaksi.

– Jätteen sijoitus on ongelma valtakunnallisesti. Yksityiset voi pieniä määriä viedä sekajätteeseen, mutta suuremmat määrät on haastavampia.

Peltola kertoo, että uusia vieraslajeja, sekä kasveja että tuholaisia tulee rantautumaan Suomeen ilmasto-olosuhteiden muuttuessa. Peltola itse on jo havainnut joitain muutoksia.

– Kyllä sen huomaa. Joskus tammiraja meni tässä Uudenkaupungin–Lokalahden alueella, nyt se on jo pohjoisempana. Kuka tietää, mitä kaikkea jatkossa on, hän toteaa.

Kuluneen vuoden olosuhteet ovat kuitenkin olleet kotoperäisen kasvillisuuden kannalta otolliset. Kylmät talvet ehkäisevät monen vieras- ja tulokaslajin leviämistä. Myös kosteudella on merkitystä.

– Nyt on hyvä, kun viimeksi oli kunnon talvi. Viime kesä oli kuiva, mutta tämä ollut hyvä kesä, tasaisesti tullut vettä, Peltola iloitsee.

Havainnoista ja omista torjuntatoimista voi ilmoittaa iNaturalist -sovelluksen kautta liittymällä sovelluksen kautta projekteihin Suomen vieraslajit ja Vieraslajien torjunta Suomessa . Ahkerimmat torjujat palkitaan kunniakirjoin.

Edistymisestä, talkoista ja muuhun aiheeseen liittyvästä voi keskustella Soolotalkoot-ryhmässä sosiaalisessa mediassa.

JÄTÄ VASTAUS

Kirjoita kommenttisi!
Kirjoita nimesi tähän