Henkinen varautuminen

0

Hyvinvointi. Ihminen kokee voivansa hyvin silloin, kun hänellä on kavereita ja ystäviä, terveyttä, järkevää ja mielenkiintoista tekemistä. Merkityksen tunnetta. Näiden lisäksi perustarpeet pitää olla täytetty. Ruokaa, juomaa, turvaa ja paikka, jota kutsua kodiksi. Ilma, jota hengittää. Kun ihminen voi hyvin näiden yleisesti mitattavissa olevien asioiden valossa silloin myös yksilölliset kokemukset omasta hyvinvoinnista lisääntyvät ja hetkelliset onnellisuuden kokemuksetkin ovat todennäköisempiä.

Hyvinvointia ja onnellisuutta mittaavista kansainvälisistä tutkimuksista ja vertailuista voidaan tehdä se päätelmä, että maan vauraus ei pelkästään yksin selitä hyvinvoinnin ja onnellisuuden tasoa. Vauraus nostaa hyvinvoinnin tasoa vain tiettyyn pisteeseen asti. Vahvimmin vertailuissa pärjäävät maat, joissa vauraus jakautuu tasaisemmin ja missä perusasiat kuten lukutaito, osaaminen, koulutus, terveydenhuolto ja ihmisoikeudet ovat kunnossa.

Poikkeama. Miten toimia tilanteessa, jossa hyvinvointi ei toteudu tai se on uhattuna? Mitä tehdä, kun rutto leviää? Tai maa on sotatilassa? Mitä jos ei ole ruokaa? Vaikka oma arki ei olisi äärimmäistä puutostilaa, hyvinvointipuutteiden tunnistaminen omassa elämässä ja ympäröivässä yhteisössä on tärkeää. Sekä niiden juurisyihin puuttuminen. Voit harjoitella hyvinvointipuutteiden tunnistamista yksinkertaisesti pohtimalla mitkä asiat ovat elämässäsi hyvin ja tukevat hyvinvointiasi tai toisaalta mitkä asiat uhkaavat tai estävät sinua voimasta hyvin.

Varautuminen. Suomen itsenäisyyden aikana on koettu monia ajanjaksoja, jotka ovat pitäneet varautumisen taitojamme yllä. Näiden taitojen avulla olemme selvinneet yksilöinä, mutta ennenkaikkea yhteisönä, kansakuntana. Tulevasta syksystä ja talvesta odotetaan todella vaikeaa. Ruoan, sähkön ja polttoaineiden jyrkät hinnannousut runtelevat arkeamme tavalla, jota ei Suomessa tai muualla Euroopassa ole koettu aikoihin.

Varautumista tarkastellaan usein hyödykkeiden hamstraamisen näkökulmasta. Sadonkorjuun tarkka hyödyntäminen, klapien kasaaminen ja energian säästäminen keikkuu varautumislistojen kärjessä. Kun korona-ajasta siirryttiin sodan varjoon ja energiakriisiin, niin väsymys, ahdistuneisuus ja apaattisuuden kokemukset ovat hyvinkin luonnollisia. Näiden tunteiden käsittelyyn tarvitaan voimia. Henkisestä varautumisesta puhutaan yhä aivan liian vähän, mutta juuri sen avulla voi saavuttaa tasapainon ja rauhan tunteen maailmassa, joka pyörii kriisistä toiseen.

Opetus- ja kulttuuriministeriö on määritellyt henkisen kriisinkestävyyden kansakunnan kyvyksi kestää erilaisten turvallisuustilanteiden aiheuttamat henkiset paineet ja kyvyksi selviytyä niiden vaikutuksilta. Henkisen kriisinkestävyyden luominen ja ylläpitäminen on hallinnonalat läpileikkaavaa pitkäjänteistä työtä, jota toteutetaan esimerkiksi ylläpitämällä kulttuuripalveluja, suojelemalla kulttuuriomaisuutta, pitämällä yllä kansalaisten osaamista sekä varmistamalla nuorisotyön ja -toiminnan sekä liikunnan kansalaistoimintaa kaikissa tilanteissa.

Omaa henkistä varautumista voi vahvistaa myös esimerkiksi panostamalla sosiaalisiin suhteisiin; vietä aikaa kavereiden, ystävien ja perheen kanssa. Varautua voi myös vahvistamalla omaa turvallisuuden tunnetta panostamalla niihin arkisiin asioihin, jotka tuottavat mielihyvää: kuten syömällä hyvin, ulkoilemalla, huolehtimalla levosta ja keskittymällä asioihin, jotka tuottavat iloa. Mediakriittisyys ja osittainen uutispaasto saattaa toimia toisille.

Alkava syksy on hyvää aikaa voimistumiselle, vahvistumiselle ja varautumiselle. Pidä huolta itsestäsi, se on parasta varautumista. Tulevasta syksystä ja talvesta kyllä selvitään. Yhdessä.

Jan Vuorenlaakso

kirjoittaja on

uusikaupunkilainen virkamies

JÄTÄ VASTAUS

Kirjoita kommenttisi!
Kirjoita nimesi tähän