Hierkonpolun retkeilijöistä noin kolmannes on vakkasuomalaisia

0
Seppo Mannervesi (vas.) ja Markku Lehtovirta Reilan kyläyhdistys Reidusta kertovat, että retkeilyreittiä ylläpitää Reidu, mutta Hierkonpään laavulla retkeilijöille polttopuut tarjoaa Metsähallitus. - Vuodessa menee noin 25 heittomottia polttopuita, Mannervesi kertoo.

Pyhärannan Reilassa sijaitsevan Hierkonpolun retkeilyreitin kävijämäärästä on nyt tarkkaa dataa. Ihmisen lämpöä infrapunasensorilla mittaavan laskurin mukaan Hierkonpolulla on käynyt yli 11 000 retkeilijää viimeisen 12 kuukauden aikana.

– Tiesimme, että tämä on suosittu kohde, sillä reitti on niin upea. Selkämeren kansallispuiston saarikohteisiin tarvitsee veneen. Tästä näkee kansallispuistoon, ja onhan tuo laavupaikka aivan mieletön, erikoissuunnittelija Marjo Kekki Metsähallituksesta kertoo.

Hierkonpolun on rakentanut Reilan kyläyhdistys Reidu. Kolmisen vuotta sitten avatun retkeilyreitistön suosio on lyönyt reittiä ylläpitävät reidulaiset ällikällä.

– Ei olisi kukaan arvannut, että tänne tulee näin paljon kävijöitä, reittivastaava Seppo Mannervesi Reidusta sanoo.

Laskurin lisäksi kävijöistä kertoo perinteinen vihko, johon retkeilijöiden toivotaan kirjoittavan nimensä ja kotikuntansa.

Paikalla olevat reidulaiset Mannervesi, Markku Lehtovirta , Leena Eeva ja Reidun puheenjohtaja Markku Laine arvelevat, että varsinkin säännöllisesti paikalla käyvät pyhärantalaiset laittavat huonosti nimiään vihkoon.

– Kyllä tämä on raumalaisten lähiliikuntapaikka. Enemmän kuin kolmasosa nimistä on Raumalta, Mannervesi kertoo.

Vakkasuomalaisia on toinen kolmannes.

– Arvioisin, että Reilan koulupiirin alueelta tulee noin 15 prosenttia kävijöistä, Laitila–Uusikaupunki suunnalta 15 prosenttia ja 15 prosenttia hiukan kauempaa, Mannervesi sanoo.

Myös ulkomaalaiset ovat Hierkonpolun löytäneet.

– Kun olin täällä yötä, täällä oli saksalainen polkupyöräilijä ja helsinkiläinen pariskunta, Kekki kertoo.

Hierkonpolulla on sallittua muutaman vuorokauden telttailu. Yöpyjät nukkuvat joko teltassa, laavulla tai retkeilijöiden suosimassa riippumatossa.

Täysin tarkkoja kävijämääriä on mahdoton sanoa, sillä Hierkonpään laavulle pääsee kahdesta eri suunnasta. Vuoden ajan kävijämäärää mitanneen laskurin antama lukema jaettiin kahdella, jotta kulkijan paluumatka ei rekisteröitynyt uudeksi kävijäksi. Toisaalta kaikki kävijät eivät ohittaneet männyn kyljessä piilossa ollutta laskuria kertaakaan.

Kävijälaskurin mukaan suosituin retkeilypäivä on sunnuntai, jolloin väkeä liikkuu eniten iltapäivällä. Huippupäivä oli pääsiäismaanantai 18.4.2022, jolloin kävijöitä oli 181. Muut huippupäivät sijoittuivat syys-lokakuun vaihteeseen, kevättalveen ja kevääseen. Koko mittausajan vuorokausikeskiarvo on ollut 32 kävijää.

Reidulaisten mukaan Hierkonpolulle väkeä vetävät rakentamaton merenranta, suora näkyvyys ulkomerelle ja reitin vaihtelevat luontotyypit: lepikko, mäntykangas ja kivikko.

Hierkonpolulla oli jutuntekohetkellä runsaasti kävijöitä. Ranskalaisen perheen sekä suomalaispariskunnan lisäksi luonnosta nauttivat Reilan koululaiset, jotka ovat käyneet koko viikon ajan metsäkoulua.

Eskareilla sekä 1. ja 2. vuoden oppilailla oli selvä näkemys siitä, mikä Hierkonpolulla on parasta: mustikat, meri ja uiminen. Veikka Nurmen  mukaan Säikkä on Hierkonpolun paras uimaranta. Myös perheen koirat ovat päässeet Hierkonpolun vesissä kastautumaan.

Veikka kertoo olleensa Hierkonpolulla yötä.

– Riippumatossa, jossa on hyttysverkko, hän kertoo.

Iida Kauppi

Jatkoa reitille ehkä jo ensi vuonna



Iida Kauppi

Hierkonpolun kolmekilometrinen polku myötäilee meren rantaa. Reitille on tulossa jatkoa siten, että polkua pitkin pääsee eri reittiä takaisin lähtöpisteeseen, jolloin polku tekee ympyrän

– Linjaus paluureitille on jo tehty. Ehkä sitä pääsee käyttämään jo ensi vuonna, mutta opasteita tuskin saadaan niin nopeasti, Marjo Kekki Metsähallituksesta arvelee.

Hierkonpään laavulla on kävijöille tarjolla Metsähallituksen kustantamat polttopuut. Laavulta löytyy esteetön kuivakäymälä, johon saa valot. Moni retkeilijä on löytänyt myös reitin toisessa päässä sijaitsevan Reidun saunan.

– Saunan vuokrausaste on noussut, Seppo Mannervesi kertoo.

Hierkonpolku on lisännyt Pyhärannan tunnettavuutta Suomessa ja laajemmaltikin.

– Pyhärannassa ei ole toista paikkaa, missä tällaisia kävijämääriä olisi, toteaa Markku Laine.

JÄTÄ VASTAUS

Kirjoita kommenttisi!
Kirjoita nimesi tähän