Hypermarketin perustaminen on tarkkaan laskettu projekti

0
Prismat ovat erityisesti lapsiperheiden kauppoja. Kuvassa Halikon Prisma.

Uudessakaupungissa on viime aikoina käyty kuntalaisten kesken keskustelua siitä, tulisiko kaupunkiin havitella suurta kauppaa, kuten Keskon K-Citymarketia tai S-Ryhmän Prismaa.

Puolesta puhuvat arvioivat monesti vetovoiman kasvavan, ja laajemman valikoiman helpottavan kaupunkilaisten arkea. Vastustajat taasen pelkäävät kaupungin muiden liikkeiden, ja osin kaupunkikuvan kärsivän. Keskustelussa on puitu erityisen paljon sitä, olisiko mainittujen liikkeiden perustaminen Uuteenkaupunkiin alkuunkaan mahdollista ja kannattavaa.

Loimaa on nostettu usein esiin aiheesta keskusteltaessa. Kaupungin väkiluku on likimain sama Uudenkaupungin kanssa. Loimaalla on sekä K-Citymarket että Prisma, jotka kumpikin avasivat ovensa vuonna 2012.

– Se perustuu dataan. Kuinka paljon asuu ihmisiä, kuinka paljon on omia liikkeitä ja kilpailijoita, kertoo paikan valinnan perusteista S-Ryhmän Turun Osuuskaupan toimialajohtaja Mikko Eskelinen .

Loimaa valikoitui pienestä asukasmäärästään huolimatta, sillä alueella on runsaasti haja-asutusta.

– Loimaalla käydään isommalta alueelta kaupassa.

Eskelinen kertoo, että päätös uuden liikkeen perustamisesta on monesta tekijästä riippuva asia. Uuteenkaupunkiin tuskin Prismaa näillä näkymin tuodaan, sillä edellytyksiä kaupan perustamiselle ei ole. Tilannetta tarkastellaan kuitenkin säännöllisesti.

– Asukasmäärä on pieni. Aika harvoin pienemmissä paikoissa on Prismoja, Eskelinen toteaa.

– Prisma on lapsiperheiden ykkösvaihtoehto. Lapsiperheiden määrän pitää olla riittävä, Eskelinen kertoo.

Uudessakaupungissa lapsiperheitä on verrattain melko vähän, mutta alueen väestörakenne ja muut tekijät voivat muuttua.

– Prisman laajenemisvaihtoehtoa Uudenkaupungin suuntaankin tarkastellaan vuosittain, mainitsee Eskelinen.

Kesko Lounais-Suomen aluejohtaja Lauri Inna kertoo puolestaan K-Citymarket-prosessista.

– Kyllä siinä taustalla on perusteellinen analyysi, Inna kertoo.

Hänen mukaansa huomioon otetaan muun muassa asukasmäärä, ostovoima, alueen liikenne, ja väestörakenne. 

– Totta kai yksi asia mikä vaikuttaa, on rakentamisen hinta eri suhdanteissa, Inna mainitsee.

Hypermarketin rakentaminen on suuri projekti, joten myös asiakasmäärien tulisi olla vastaavasti suuret.

– Asiaan vaikuttaa myös suuremman seutukunnan vetovoima. Ei ole yksi yhteen, että pitää olla tietty määrä asukkaita, kertoo Inna.

Loimaan valikoitumiseen Citymarketin paikaksi aikanaan on monia syitä. Inna kertoo kyseessä olleen kaupungin yhteishanke, jossa isojen ryhmien kanssa asiasta sovittiin. Myös alueen liikenne vaikuttaa.

– Varmaan juurikin se, että Loimaa sijaitsee valtatie 9 liikennevirtojen varrella, Inna toteaa ja mainitsee, että Loimaan alueella ihmiset tulevat ostoksille isommalta alueelta.

Uusikaupunki on Innan mukaan hyvä ja kehittyvä alue.

– Meillä on erittäin laadukkaat päivittäistavarakaupat Uudessakaupungissa. Olemme tyytyväisiä tarjontaan ja valikoimiin K-Ryhmän kaupoissa. Toki aina on parannettavaa, toteaa Inna.

Kaupunki kehittyy, ja Inna seuraakin kaupungin kehitystä tarkasti.

– Kehitystä seurataan. Uudessakaupungissa on erittäin mielenkiintoista kehitystä. Myönteisessä mielessä seurannan alla, Inna toteaa.

Aluejohtaja mainitsee myös rannikkokaupunkien yleisesti kehittyvän hyvään tahtiin. Uudenkaupungin osalta hän erittelee vielä Valmet Automotiven ja uuden koulukeskuksen vaikutukset vetovoimaan.

Kaiken kaikkiaan suuren kaupan perustaminen on huolellisesti suunniteltu ja laskelmoitu prosessi. Uuttakaupunkia ei suinkaan ole suljettu pois harkinnan ja tarkastelun piiristä, vaan tilannetta seurataan S-Ryhmän ja Keskon toimesta. 

Käynnissä olevat ja suunnitellut hankkeet voivat vaikuttaa päätöksiin, esimerkiksi henkilöjunaliikenne voi lisätä kaupungin vetovoimaa, ja kiistelty Wintteri kaupungin houkuttavuutta lapsiperheille. Kyse on kuitenkin tässä kohtaa vielä arvioista ja arvailuista.

Patrick Paldanius

JÄTÄ VASTAUS

Kirjoita kommenttisi!
Kirjoita nimesi tähän