– Hyvää huomenta kaikille, ilmoittaa rehtori luokittain kokoontuneille oppilaille.
– Hyvää huomenta, kailottavat oppilaat yhteen ääneen. Näin alkoi päivän ohjelma, johon liki kaikki koulun oppilaat pääsivät paikalle. Neljännestä luokasta eteenpäin lapset pyöräilivät matkan koululta rantaan, nuoremmat tulivat autokyydillä.
– Hyvin mietitty päivä. Joka toinen syksy mennään tänne, Lokalahden koulun rehtori Veli-Pekka Virtanen kertoo.
– Koko koulun yhteinen retki. Kyllä he ovat tykänneet olla täällä, Virtanen toteaa.
Virtanen korostaa päivässä yhteisöllisyyttä ja omavaraisuuden opettamista. Lokalahden koulun oppilaat oppivat monipuolisesti erilaisia omavaraisuuteen ja ruoantuotantoon liittyviä taitoja.
– Tehdään kalastusseuran kanssa yhteistyötä, myös metsästysseuran ja maatilojen kanssa. Lapsi saa istuttaa perunan keväällä, ja nostaa sen syksyllä, Virtanen kertoo esimerkin.
Kalapäivä on järjestetty yhteistyössä jo vuonna 1910 perustetun Hylkisaaren Kalastajaseuran ja Länsi-Suomen Kalatalouskeskuksen kanssa. He ovat järjestäneet opastettuja rasteja ympäri ranta-aluetta.
– Halutaan pitää seura toiminnassa ja tuoda kalastusta esiin. Moni lapsi on aiempina vuosina sanonut, ettei ole ennen onkinut, toteaa kalastajaseuran varapuheenjohtaja Jyri Vuorinen .
– Meitä on talkoolaisia 10 henkeä. Paikka on hyvin soveltuva. Lokalahdella pyritään puhaltamaan yhteen hiileen, Vuorinen jatkaa.
Pienestä lapsesta saakka seurassa ollut Vuorinen on itse paistopisteellä. Paistopiste on yksi rasteista. Rastin ideana on antaa lasten maistaa tuoretta ja hyvin tehtyä ahvenfileetä.
– Tuore kala on maultaan paras, vahvistaa puolestaan Kari Vuorinen . Kari pitää mato-ongintarastia, jossa oppilaat saavat opetella mato-ongintaa rannassa. Rastilla onkin ryhmä lapsia, jotka koettavat saada matoa koukkuun, lopulta siinä onnistuen.
– Valtaosalla on kokemusta onkimisesta. Harrastus on kasvanut. Kyllä Suomessa hyvää kalaa on, Kari toteaa.
Vinkiksi Kari Vuorinen antaa kärsivällisyyden.
– Kärsivällisyyttä, kyllä se kala sieltä aikanaan tulee, hän toteaa.
Rannan lisäksi lapset onkivat myös laiturilla. Kalaonni suosi jo joitakuita, ja ämpäriin kertyikin hieman kalaa.
Varsinaisen kalastuksen lisäksi opeteltiin sitä, mitä kalan narraamisen jälkeen tapahtuu. Kala tulee käsitellä ennen sen valmistamista. Yhdellä rastilla näytettiin konkreettisesti kalan biologiaa, ja lapset seurasivat opetusta mielenkiinnolla. Toisella taas fileerattiin kalaa paistovalmiiksi.
Kalataidoista tärkeä on myös kalan tunnistaminen. Siihen liittyen oli kalliolle asetettu lukuisia eri kalalajeja, muun muassa ahven, hauki ja kampela. Oppilaat kirjoittivat paperille, mitä lajia mikäkin kala mahtaa olla. Vastaukset tarkisti rastia vetänyt Kalatalouskeskuksen hanketyöntekijä Jonna Tähtinen .
– Tässä pääsee konkreettisesti näkemään kaloja. On kyllä mainiota, että täällä järjestetään lapsille kalapäiviä, Tähtinen toteaa.
– Se on tärkeä taito, kansalaistaito. Joku ehkä innostuu vielä enemmän kalastuksesta, hän jatkaa.
Kalojen lisäksi näytillä on meneillään olevaan rapukauteen liittyen myös täplärapu, josta lapset tuntuivat olevan erityisen kiinnostuneita.
Vaikka kalastusta harjoitettiin ongilla, opetettiin paikalla myös virvelin käyttöä. Virvelin päähän oli kiinnitettynä pallo, joka vapaa heittämällä pyrittiin saamaan kauempana olleeseen ämpäriin. Tehtävä oli ilmeisen haastava, mutta moni onnistui heittämään vapaa taidokkaasti.
– Hyvin he oppivat, vaikka on semmoistakin, mikä ei ole ikinä heittänyt. Nuoret oppivat niin helposti, toteaa kalastusseuran puheenjohtaja Lasse Rostedt .
Rostedtin mukaan virvelin käyttö on sellainen taito, joka täytyy itse käytännössä opetella. Samoilla linjoilla on puheenjohtajan kanssa rastia pitävä seuran jäsen Kari Raumolin.
– Lapset ovat kaikki olleet innokkaita. Virvelinheitto on sellainen, missä täytyy harjoitella, Raumolin vahvistaa.
Lounaaksi oli tarjolla lohikeittoa, joka selvästi teki kauppansa.
Patrick Paldanius
