
Sairaalakatu kulkee nykyään Sorvakossa Siltakadun ja Välskärintien välillä. Sen varrelta löytyy nyt muun muassa kaupungin ikäihmisille tarkoitettu palveluyksikkö Merituulikoti ja myös ikäihmisten vuokrakerrostalo Sorvakkokoti. Terveystien varrella taas huolehditaan meidän terveydestä sairaalan ja terveyskeskuksen rakennuskompleksissa.
Vielä 1980-luvun puolivälissä Sairaalakatua oli ainoastaan katu ns. Seudun sairaalan eli vanhan sairaalarakennuksen edustalla Sorvakonmäellä (nykyään Kullervontie ja Rinnekoti Jäsperlän hoitolaitos).
Tie Siltakadun kohdalta itään johti ainoastaan Sorvakkokotiin. 1980-luvun lopulla sitä jatkettiin Kaupunginlahden eteläpuolelta sairaala-alueelle saakka.
Sairaalakadulla, Kaupunginlahden pohjukassa mäen päällä sijaitsee komea, yli sata vuotta vanha vanhainkotirakennus, joka nyt on kaupungin omistama Merituulikoti, vanhusten tehostetun palveluasumisen yksikkö. Rakennus oli kaupungin ensimmäinen asianmukainen “vaivaistalo”, johon ensimmäiset asukkaat muuttivat joulukuussa 1903.
Tätä ennen köyhistä, vanhuksista tai muuten itsekseen toimeen tulemattomista vastasi joko suku, kirkko tai 1870-luvulta lähtien kunta. Kunta antoi avustettavat huutokaupalla hoidettaviksi muun muassa maalaistaloihin.
Esitys vaivastalon rakentamisesta tehtiin vuonna 1900 ja kahden vuoden kuluttua esitettiin helsinkiläisen arkkitehtitoimisto Grahn, Hedman & Wasastjernan tekemät piirustukset ja kustannusarviot. Toimisto oli Helsingissä 1892–1905 toiminut arkkitehtitoimisto, joka oli aikanaan Suomen suurin. Uudenkaupungin vaivastaloksi suunniteltiin rakennus, jonka kaksikerroksinen keskiosa rakennettiin kivestä ja siipiosat puusta. Tilat varattiin 25 naiselle ja 25 miehelle.
Vanhoissa valokuvissa näkyy vielä tässä rapatussa harjakattoisessa rakennuksen keskiosassa ristikoriste julkisivussa. Tämän johdosta rakennusta on usein luultu joko entiseksi kirkoksi tai rukoushuoneeksi. Selkeyden vuoksi risti poistettiin julkisivusta 1950-luvulla.
Vaivaistalo oli hyvin omavarainen, sen tontilla oli muun muassa sikala ja navetta ja maanviljelystä luovuttiin vasta 1960-luvulla. 1900-luvun alkupuolella tavallisimmat syyt vaivaistaloon sijoittamiselle olivat alkoholi, perheen sisäiset ongelmat ja sairaudet. Ensimmäisinä vuosina talon noin 40 asukkaasta huolehti talon ensimmäinen johtaja Anna Lindroos ja vain yksi hoitoapulainen.
Taloa on kutsuttu monella eri nimellä, 1910-luvun alkuun asti se oli vaivaistalo eli ”fattiggård”, 1930-luvulle asti köyhäintalo, 1950-luvun alkuun saakka kunnalliskoti ja 1990-luvun alkuun saakka vanhainkoti. Merituulikotia on laajennettu eri aikoina 1960-luvulta alkaen.
Uudenkaupungin sairaala oli sijainnut Sorvakonmäellä 1890-luvulta lähtien. Ensin sairaita hoidettiin Maria Savónin sairastuvassa vuosina 1890–1936 ja sen jälkeen 30.6.1936 käyttöön vihityssä Uudenkaupungin seudun sairaalassa (nyk. Rinnekoti Jäsperlän toimitilat Sorvakonmäellä). Sairaala laajeni kuitenkin aluesairaalaksi ja sille tarvittiin uudet ajanmukaiset tilat. 1960-luvun lopulla uusi aluesairaala päätettiin rakentaa vanhainkodin ja piirimielisairaalan väliselle alueelle, nykyiselle Terveystielle siis.
Vakka-Suomen aluesairaala valmistui syksyllä 1971 ja potilaat siirrettiin Sorvakosta uuteen sairaalaan 1.11.1971. Vanha sairaalarakennus siirtyi uuden kansanterveyslain myötä perustetulle kansanterveystyön kuntainliitolle terveyskeskus-käyttöön.
Terveyskeskuksen toiminnot sijaitsivat 1970-luvulla eri toimipisteissä ympäri kaupunkia, joten oman terveyskeskusrakennuksen rakentaminen oli tarpeen. Se päätettiin rakentaa aluesairaalan viereen siten, että rakennuksia yhdisti niin sanottu mutteriosa, josta molempiin kuljetaan sisälle.
Terveyskeskuksen pääterveysasema valmistui vuoden 1985 alussa. Tässä yhteydessä, vuonna 1982, kaavakarttaan merkittiin ensimmäisen kerran kadunnimi Terveystie.
Mari Jalava
Katujen kertomaa
Tämä juttusarja esittelee uusikaupunkilaisia katuja ja niiden kertomaa. Millainen on uusikaupunkilaisten katujen historia, mistä kadut ovat saaneet nimensä, mitä kaduilla on tehty, kuka asunut tai mitä niiden varrella on tapahtunut?
Juttusarjassa esitellään yksittäisiä katuja, kokonaisia kaupunginosia tai pelkästään joitakin tapahtumia tai henkilöitä niillä.
Erilaiset terveyteen ja sairauteen liittyvät rakennukset sijaitsevat kaupungin keskusta-alueen kaakkoispuolella.