Kosteikoilla ja ruovikoiden niitolla rehevöitymistä vastaan

0
Pyhäjärvi-instituutin toiminnanjohtaja Teija Kirkkala kertoi, että parannukset vesialueen tilassa näkyvät vasta pitkän ajan kuluessa, ovathan ongelmatkin kerääntyneet vuosikymmenten aikana.

Vuonna 2013 tehdyn selvityksen mukaan Mannerveden ekologinen kuntoluokitus oli etelässä ja keskiosissa huono, ylempänä tyydyttävä. Vielä 70-luvulla näkyvyys vedessä ulottui 2,5 metriin asti, kun näkyvyys on nyt vain metrin luokkaa. Muutokset ovat tapahtuneet niin nopeasti, että yksittäinen ihminen on ehtinyt ne havaita.

Mannerveden tilan parantamiseksi perustettiin vuonna 2019 vesiensuojeluyhdistys Puhdas Mannervesi ry, joka on tehnyt selvitykset vesialueen nykytilasta ja suunnitelmat tilanteen parantamiseksi.

Mannerveden yleissuunnitelman laatinut ympäristöinsinööri Pekka Alho summaa vesialueen ongelmat kahteen asiaan, valumavesien ravinteet ja veden heikko vaihtuvuus.

– Kosteikoilla on suuri merkitys valumavesien ravinteiden kerääjinä, mutta myös järviruoko kerää itseensä paljon ravinteita. Niitetyn ruovikon kerääminen tuottaa keskimäärin 5 tonnia kuiva-ainetta hehtaarilta ja siinä mukana lähtee noin 7 kiloa fosforia ja 80 kiloa muita ravinteita.

Niitetty järviruoko voidaan käyttää energian lähteenä ja siitä voidaan valmistaa kasvualustoja, Alho kertoo. Ensimmäinen uuden sukupolven teollisen mittakaavan työlautta on juuri valmistumassa ja se sekä niittää että paalaa järviruo’ot.

– Kunhan vain kysyntää riittää, niin alalle tulee uusia yrittäjiä ja kalustoa kehitetään yhä parempaan suuntaan. Otollisinta aikaa ruovikoiden niitolle ovat syksy ja talvi, sillä keväällä ja kesällä ei niittotöitä voida tehdä pesimälinnuston suoja-alueilla.

Mannervesi on noin 15 kilometrin mittainen merenlahti Pyhärannan ja Pyhämaan välissä. Veden laatu lahdessa on jo vuosia sitten todettu heikoksi ja rehevöitymisen merkit näkyvät selvästi muun muassa sinileväesiintyminä ja veden samentumisena.

Puhdas Mannervesi ry järjesti viime lauantaina Santtionrannassa tapahtuman, jossa paikallisille ja kesäasukkaille oli tarjolla sekä viihdettä, että tutkittua tietoa Mannervedestä.

Selkämeren heikko tila oli nähtävissä jo parikymmentä vuotta sitten, mutta asian hyväksi ei vielä tuolloin haluttu tehdä mitään, kertoi Pyhäjärvi-istituutin toiminnanjohtaja Teija Kirkkala .

– Meren tilasta tuolloin kysyessäni ammattilaiset vastasivat, että kyllä noin isoon mereen kuormitusta mahtuu. Onneksi mielipiteet ovat noista ajoista muuttuneet. Tärkeintä on estää ravinteiden huuhtoutuminen mereen ja pitää ravinteet pelloilla, metsissä ja soilla, missä niiden kuuluukin olla.

Kirkkalan mukaan hoitotoimien vaikutukset tulevat näkyviin hitaasti. Koska ongelmat ja ravinteet ovat kerääntyneet kymmenien vuosien aikana, on paraneminenkin hidasta. Puhdas Mannervesi ry on lähtenyt tekemään asioita oikeassa järjestyksessä, ensin selvitykset ja suunnitelmat kuntoon ja sitten hoitotoimien toteutukseen.

Tähän mennessä Puhdas Mannervesi ry on saanut aikaan kaksi kosteikkoa Pyhärannan puolelle ja on ollut järjestämässä ruovikoiden niittoa, kertoo yhdistyksen hankevetäjä, ympäristöbiologiksi valmistuva Minna Kivimäki .

– Ruovikoiden niittoa jatketaan, koska sen avulla saadaan ravinteita pois Mannervedestä. Lisäksi Pyhämaan puolelle on tulossa uusi kosteikko ja sille on jo hyvä paikka katsottuna. Kosteikkoja ei kannata perustaa minne tahansa, vaan sellaisiin paikkoihin, joissa niistä on todella hyötyä ravinnevalumien estämisessä. Tärkeää on myös ihmisten tietoisuuden lisääminen, koska vasta silloin on mahdollista saada jotain aikaan.

Kivimäen mukaan yhdistys seuraa tarkasti esimerkiksi kipsi- ja kalkkikäsittelyjen toimivuutta, josko niistä löytyisi apua valumavesien ravinteiden vähentämiseen. Lisäksi tapetilla ovat suojavyöhykkeiden lisääminen ja kasvattaminen sekä mahdollisuudet ojitettujen soiden ennallistamiseen.

Arto Kanerva

JÄTÄ VASTAUS

Kirjoita kommenttisi!
Kirjoita nimesi tähän