Mustarastasnaaras munii kerralla 2–6 munaa. Pesimäkauden aikana naaras voi tuottaa parhaimmillaan parisenkymmentä munaa. Vaikka määrä kuulostaa hurjalta, ei naaraan kuitenkaan tarvitse kantaa elimistössään kymmeniä munia samaan aikaan.
Linnunmunat kehittyvät naaraan elimistössä yksitellen. Muna rakentuu vaihe vaiheelta samalla, kun se etenee naaraan munasarjoista munanjohtimen ja yhteissuolen kautta pesään haudottavaksi. Matkassa kestää pikkulinnuilla noin vuorokauden verran, isommat linnut munivat muutaman päivän välein.
Ensin hedelmöittyneen alkion yhteyteen muodostuu keltuainen. Se toimii munan sisällä kehittyvän poikasen ravintona. Keltuaisen ympärille syntyy vesi- ja proteiinipitoinen valkuainen. Sitten vuorossa ovat valkuaista ympäröivät kuorikalvot ja lopulta kalsiumpitoinen kuori.
Munien väritys syntyy muutamasta emon elimistössä syntyvästä sinivihreästä ja punaruskeasta pigmentistä sekä niiden sekoituksesta. Kuoressa itsessään voi olla jokin pohjaväri, joka mustarastaalla on sinivihreä. Sen päälle muniin voi syntyä erilaisia läiskiä, täpliä tai viiruja.
Mustarastaan munissa kuvioväri on ruskea. Väri levittyy munan pintaan kuoren jo muodostuttua. Väritykseen vaikuttaa munan liikkuminen sen kehittyessä. Paikallaan olevaan munaan syntyy täpliä, liikkeessä olevan munan pinnalle taas viirumaista kuviota. Kuviovärit eivät aina ole kovin tiiviisti kiinni, vaan ne voivat haalistua tai levitä hautomisen aikana.
Lintujen munien väri ja muoto vaihtelee lajeittain. Samankin lajin sisällä munien värityksessä voi olla yksilöllisiä eroja. Kauniin väriset munat ovat herättäneet ihmisissä keräilyviettiä. Monissa maissa linnunmunat ja pesintä on rauhoitettu lainsäädännöllä. Niin meillä Suomessakin. Linnunmunakokoelmia pääsee onneksi ihastelemaan museoissa.
Munan väritykseen liittyy käytännöllisiä syitä. Se tarjoaa suojavärin pesinnälle. Parvina pesivien lajien pesintäalueilla munien yksilöllisen värityksen ajatellaan auttavan emoja oman pesän tunnistamisessa. Lisäksi värillä voi olla merkitystä lämmönsäätelyssä, sillä tummemmat munat keräävät tehokkaammin lämpöä.
Paljon energiaa vaativan muninnan jälkeen mustarastasemolla on vielä paljon töitä. Sitä odottaa munien hautominen ja kiivastahtinen poikasten ruokkiminen. Onnistuneen pesinnän päätteeksi urakka on ohi reilussa kuukaudessa. Jos emon kunto on hyvä ja ravintoa riittää, voi se jatkaa pienen tauon jälkeen uudelle pesintäkierrokselle.
Teksti: Lily Laine, kuva: Maija Karala