Uudessakaupungissa majavan talttahampaiden jäljet havannoi kesäasukas Heikki Rautvuori veneillessään perheensä kanssa huvilaltaan Kasarminlahdelle.
– Majava on kaatanut useita käsivarren paksuisia haapoja läheltä Kasarminlahtea, Rautvuori kertoo Uudenkaupungin Sanomille.
Rautvuori lähtee myös esittelemään havaintojaan toimittajalle. Kasarminlahden lähistöllä majava on jyrsinyt monta haapaa. Rautvuori harmittelee majavan puuhia, sillä kun puut kaatuvat veteen ja ne aiheuttavat riskin veneilijöille.
Riistasuunnittelija Lasse Heimo kertoo, että tästä Uudenkaupungin majavahavainnosta heillä ei ole ollut tietoa, mutta hän lähtee heti katsomaan tilannetta Uuteenkaupunkiin.
– Kyllä nämä majavahavainnot herättävät kummastusta. Kustavissa majavahavainto tehtiin saarella. Se on todella outoa, sillä majavahan ei ole meren elävä, vaan se viihtyy makeissa vesissä.
Saareen majava ei ole kuitenkaan päässyt muuten kuin uimalla. Heimo arvelee, että myös Uudenkaupungin majava on löytänyt nykyiseen paikkaansa uimalla. Kustavin majava todettiin syöntijäljen DNA:n perusteella kanadanmajavaksi, joka on vieraslaji.
Uudessakaupungissa riistasuunnittelijalle käy todellinen tuuri: hän näkee keskellä päivää majavan noin kolmen metrin etäisyydeltä.
– On tämä todella harvinaista, että majavan näkee näin läheltä ja vielä päiväsaikaan. Nehän ovat hämärähyssyn kavereita, Heimo sanoo.
Majavalajin voi tunnistaa hännän leveydestä ja mallista, mutta Heimon mukaan vieressä pitäisi olla vertailukohta. Lajin voi varmistaa siis vain DNA-näytteellä. Hän kerää maastosta majavan jättämiä syömälastuja ja lähettää ne Luonnonvarakeskukseen DNA-testiin.
Heimo toivoo, että majava saa olla rauhassa, kunnes sen laji on selvitetty. Tästä syystä majavahavainnon tarkempaa sijaintia ei kerrota tässä jutussa. DNA-testitulos saadaan 1–2 viikon aikana.
Pyyntimielessä lajin selvittäminen on tärkeää, sillä kanadanmajava on vapaasti metsästettävä laji, euroopanmajava sen sijaan on alkuperäislaji ja vaatii pyyntiluvan.
– Lajin selvittäminen on tärkeää, sillä kanadanmajavan leviämistä pyritään estämään. Tähän mennessä raja on mennyt Etelä-Hämeessä.
Riistakeskukselle tieto majavahavainnoista
Teija Uitto
Riiistasuunnittelija Lasse Heimo toivoo, että jos maanomistajat havaitsevat majavan syömiä puita, niistä tehtäisiin ilmoitus Varsinais-Suomen riistakeskukseen.
– Kustavin ja Uudenkaupungin majavahavainnot ovat niin poikkeuksellisia, että mielellään ottaisimme lisätietoa majavan liikkumisesta alueella.
Heimo lupaa tulla vaikka itse paikan päälle ottamaan majavan syömäjäljistä DNA-näytteen.
Myös Luonnonvarakeskus (Luke) seuraa euroopan- ja kanadanmajavien kantaa. Seurantaa on tehty 1990-luvulta alkaen. Luonnonvarakeskuksen seuranta pitkän aikavälin seurantaa, joten akuutit majavahavainnot kannattaa välittää nyt riistakeskukselle.
Suomessa esiintyy kahta majavalajia, euroopanmajavaa ja kanadanmajavaa (amerikanmajava). Kanadanmajava on 1930-luvulla vahingossa Suomeen istutettu vieraslaji, jonka kanta on nykyisin huomattavasti suurempi kuin euroopanmajavan.
Majavakantojen runsautta ja levinneisyyttä seurataan, jotta euroopanmajavalle voidaan määrätä metsästyskiintiö. Lisäksi seurataan vieraslajin, kanadanmajavan, leviämistä kohti euroopanmajavan aluetta. Kuuden vuoden välein tehdään arvio euroopanmajavan suojelutasosta ja 5−10 vuoden välein uhanalaisuusarvio.
Majavalajien levinneisyyden seuraamiseksi Luke tutkii majavien syönnöksiltä löytyvistä tuoreista lastuista DNA:n, jonka perusteella voidaan määrittää majavalaji. Lastuihin jää sitä jyrsineen eläimen sylkeä ja poskisoluja, joista saadaan pieni määrä DNA:ta lajinmääritykseen.
