Monia kiinnosti se, miten metsästäjäksi tullaan tai miten tämän harrastuksen voi aloittaa.
– Ensiksi pitää suorittaa metsästäjäntutkinto. Mekin täällä Kalannin rhy:n alueella järjestämme kursseja, jotka ovat pohjana tutkinnolle. Tutkinnon suorittamisen jälkeen voi lunastaa itselleen metsästyskortin, toiminnanjohtaja Osmo Luotonen riistanhoitoyhdistyksestä selvittää.
Olennaista on totta kai myös osata ampua. Riistanhoitoyhdistykset järjestävät ampumakoulutusta uusille sekä vanhoille metsästäjille paikkakunnan ampumaradoilla. Oman aseen hankintaa koskevat siihen liittyvät viranomaismääräykset.
– Uudelle metsästäjälle suositellaan liittymistä paikalliseen metsästysseuraan. Sitä kautta pääsee osalliseksi seuran tarjoamista eduista ja mahdollisuuksista metsästyksen liittyen, kuten seuran sopimista oikeuksista metsästää tietyillä alueilla, Luotonen opastaa.
Metsästää voi monella tavalla. Jopa jousella ja nuolillakin. Kalannin erämiesten puheenjohtaja Veli-Matti Virtanen esittelee näytillä ollutta jousta.
– Tällä metsästäessä pitää tietenkin hallita tietyt niksit. Miten ja miltä korkeudelta ja kulmasta ammutaan. Nuolen pitää myös osua siihen, mihin se on tarkoitettukin kertalaakilla, Virtanen korostaa.
Yleisöä kiinnostivat myös Virtasen keräämät vanhat patruunalaatikot, jotka toivat muistoja mieleen vanhemman polven metsämiehille.
Osmo Luotonen iloitsee myös siitä, että metsästys kiinnostaa nuoria ja heitä on saatu toimintaan mukaan. Myös naisia näkyy metsästäjien joukossa enenevässä määrin. Tämä on havaittu muun muassa kursseilla.
– Naiset tuovat mukanaan myös oman näkemyksensä. Heille tärkeää on myös riistanhoitotyö ja luonto yleensäkin, Luotonen sanoo.
Metsästys kun on hänen mukaansa luonnonsuojelua siinä missä muukin. Metsästäjät ovat valmiita myös tekemään asiansa eteen. Luotonen kannustaa myös pienpetojen kuten supien pyyntiin, minkistä puhumattakaan. Tätä tehdään meidänkin alueella metsästäjien toimesta.
Myös ajankohtainen riistatilanne kiinnosti. Kaikki varmaan tiedämme, että peuroja ja kauriita ainakin riittää. Luotonen kertoo, että tämä on huomioitu ja saadut kaatoluvat pyritään mahdollisuuksien mukaan käyttämään tehokkaasti.
Myös hirvenmetsästys on pian ajankohtaista. Lupia myönnettäessä huomioidaan kuitenkin kannan rakenne.
– Hirvikanta on vääristynyt siten, että sonneja on enemmän. Tämä tietysti vaikuttaa myös vasojen määrään ja huomioidaan kaatoluvissa, Luotonen kertoo.
Uudenkaupungin seudulle näyttää havainnoistakin päätellen myös villisika asettuneen pysyvästi. Jos peurat ja kauriit syövät kaiken, niin villisiat taas mylläävät maat ja mannutkin samalla. Sikaruttoakin pelätään.
– Siksi, jos eteen sattuu, pyrimme villisikojakin poistamaan, Luotonen toteaa.
Myös sorsastus alkaa parin viikon päästä. Metsästäjien havaintojen ja laskentojen perusteella vesilintujen poikasmäärät näyttävät jääneen tavallista pienimmiksi. Alkukesän olosuhteet vaikuttavat tähän.
Rauno Laine
