Aiemmassa tieliikennelaissa nopeusrajoitus päättyy -merkin jälkeen palattiin nopeusrajoitusalueen piiriin, mikäli sellainen oli asetettu.
Liikenneturvan yhteyspäällikkö Elias Ruutti toteaa muutoksen perimmäiseksi syyksi sääntöjen selkeyttämisen.
– Nyt kuljettajan ei tarvitse merkin nähdessään tietää, mikä aluenopeusrajoitus missäkin on voimassa.
Lakimuutos vaikutti Ruutin mukaan myös tilapäisiin liikennejärjestelyihin. Aiemmin myös esimerkiksi tietyöalueen nopeusrajoituksen päättymisen nopeusrajoitusalueen sisällä saattoi ilmoittaa nopeusrajoituksen päättymismerkillä, nyt sekin tulisi tehdä varsinaisella nopeusrajoituskyltillä ja lisäkilvellä.
– Nopeusrajoitus päättyy -merkki palauttaa nyt aina yleisnopeusrajoituksen. Itse edustan sitä linjaa, että nopeusrajoitus päättyy -merkkiä kiinteästi asennettuna ei tarvita lainkaan, merkin voisi hyvin korvata aina uudella nopeusrajoituksella, toteaa Väyläviraston asiantuntija Tuomas Österman merkintöjen suhteen.
– Esimerkiksi pistemäinen 30-rajoitus 40-alueen sisällä pitäisi nyt lopettaa pyöreällä 40-rajoitusmerkillä ja lisäkilvellä ”alue”. Tai sitten käyttää pelkkiä aluerajoituksen merkkejä kauttaaltaan, hän kertoo.
Uusille liikennemerkeille asetettiin siirtymäajat. Osa, kuten pyörätien jatkeen merkitseminen, sai kahden vuoden siirtymäajan, joka umpeutui viime kesäkuussa. Monelle liikennemerkille annettiin 10 vuoden siirtymäaika. Uusi tieliikennelaki on siis voimassa, mutta kaikkia liikennemerkkejä ei ole tarvinnut vielä vaihtaa.
Uudessakaupungissa, kuten monessa muussakin kunnassa, kaikkia liikennemerkkejä ei vielä ole uusittu uuden tieliikennelain edellyttämällä tavalla. Yleisnopeusrajoitus on näin voimassa monin paikoin keskustassa, johtuen nopeusrajoitus päättyy -liikennemerkkien sijoituksesta. Rajoituksen mukaan ajamisen edellytyksenä on tosin se, että sen voi tehdä turvallisesti. Uusi tieliikennelaki nimittäin sisältää ennakointivelvollisuuden.
– Ei keskustassa oikein viittäkymppiä pääse ajamaan, toteaa Uudenkaupungin kaupunginarkkitehti Leena Arvela-Hellén .
– Pitää kuitenkin pohtia, jos aluemerkkejä laitetaan.
Liikenneturvallisuus on kaupungille tärkeää, ja edistystä on vuosien varrella tapahtunut.
– Turvallisuus on iso asia, siksi ollaan neljäänkymmeneen tiputettu tuo keskustan nopeusrajoitus. Olemme pyrkineet siihen että katutila on turvallisen oloinen.
Patrick Paldanius
Sekavia käytäntöjä
Uudenkaupungin keskustan ja keskustaa ympäröivien lähiöiden nopeusrajoitukset on suurimmaksi osaksi merkitty nopeusrajoitusaluemerkeillä. Rajoituksena Ruokolan alueella on 30 km/h, muualla pääosin 40 km/h.
Joissain kohdin on asetettu alueen sisälle alhaisempi pistenopeusrajoitus, jonka jälkeen tämän rajoituksen päättymisestä ilmoitetaan vanhaan tapaan liikennemerkillä nopeusrajoitus päättyy (C33), mutta muuta merkintää ei ole. Siten monessa kohtaa nopeusrajoitus muuttui 1.6.2020 lähtien korkeammaksi.
Esimerkkinä tällaisesta tilanteesta Uudessakaupungissa on muun muassa Santtiontie, jossa hieman ennen Saarniston koulua Santtiota kohti ajettaessa alkaa nopeusrajoitusalue 40 km/h. Pian sen jälkeen päiväkodin kohdalla rajoitus laskee, ollen 30 km/h.
Tämän rajoituksen päättymisestä ilmoitetaan mainitulla nopeus rajoitus päättyy -liikennemerkillä. Uuden tieliikennelain mukaan tästä siis alkaa yleisnopeusrajoitus, koska uutta nopeusrajoituskylttiä ei ole. Aiemmin voimaan olisi astunut nopeusrajoitusalue. Eli rajoitus olisi ollut 40 kilometriä tunnissa.
Tilannetta hämmentää vielä se että kyseisessä kohdassa toinen ajokaista kuuluu yhä nopeusrajoitusalueen piiriin.
Patrick Paldanius
