– Uudisraivaajaperhe palaa ensimmäiseen kohteeseensa, Pekka tunnelmoi.
Rannat perustivat Janhuan entiselle varuskunta-alueelle valtavan orkideakokoelman vuonna 1999. Näyttely oli heti suosittu.
– Ensimmäisenä vuonna 12 kuukauden aikana oli 20 600 kävijää, se oli odottamatonta. Kukaan ei uskonut, Pekka muistelee.
Kokoelma siirtyi Sulkavalle muutaman vuoden jälkeen, jossa se kasvoi 10 000 kasvin kokoiseksi. Näyttely keräsi kuitenkin kesäisin tuhansia vierailijoita Janhualle kymmenen vuoden ajan.
Pekalla alkoivat pian oireet, jotka paljastuivat Menieren taudin kohtauksiksi.
– Ei tiedetty, että se on Meniere. Se seurasi mukana Sulkavalle.
Kokoelmasta huolehtiminen kävi liian raskaaksi sairauden kanssa.
– En jaksanut yksin huolehtia kokoelmasta, Tuulikki sanoo.
Rannat suuntasivat vuonna 2011 Portugalin lämpöön, jossa ajattelivat kokoelman löytävän hyvän kodin, ja jossa lämmitys- ja valokustannukset olisivat vain osa Suomen tasosta.
Portugalissa asiat eivät kuitenkaan menneet, kuten Rannat olivat toivoneet. Tavoitteena oli siirtää kokoelma taholle, joka pitäisi siitä huolta vuosikymmenten ajan, mutta koko maasta ei löytynyt asiaan vihkiytynyttä puutarhuria.
– Meillä oli siinä vaiheessa Euroopan toiseksi suurin kokoelma ja halusimme siirtää sen yliopiston haltuun. He olisivat kuitenkin myyneet suuren osan pois, Pekka kertoo.
Kokoelma kuitenkin siirtyi paikallisen yliopiston haltuun ja myöhemmin he luopuivat myös muusta puutarhasta.
Samaan ajanjaksoon osui suuri helpotus, kun paikallinen sairaala hoiti Pekan Menieren taudin niin hyvin, ettei hän ole saanut yhtään kohtausta kahdeksaan vuoteen.
78 vuotta elokuussa täyttänyt Pekka tuntee taas itsensä nuoreksi.
– Parannuin paljon terapian ansiosta, mutta myös liikunnan ja ruokavalion ansiosta. Jätin pois suolan ja sokerin. Myös peruna jäi pois. Syön broccolia (parsakaalia), kalaa ja hedelmiä. Ja voi on hyvää, ei margariini, Pekka kiteyttää.
Tie vei seuraavaksi Lissaboniin, jossa kuningas Luis I oli 1880-luvulla kerännyt valtavan, noin 650 lajin orkideakokoelman. Monien vaiheiden jälkeen, joihin mahtuivat murha, vallankaappaukset ja sodat, kokoelmasta jäljellä oli enää rippeet, kun Rannat saapuivat paikalla.
– Siellä oli vain kaksi orkideaa.
Rannat lupasivat kerätä kokoelman takaisin vanhaan kuntoonsa. Viime marraskuussa alkuperäisen kokoelman 140-vuotispäivänä uusi orkideatalo ja kokoelma olivat uudessa loisteessa.
Kun kokoelma oli valmis ja Pekka jälleen kunnossa, ajatukset Suomeen paluusta voimistuivat.
Elokuun puolivälissä alkoi 4000 kilometrin matka lauantaina iltapäivällä Portugalista ja johti Espanjan, Ranskan, Saksan, Tanskan ja Ruotsin läpi Suomeen. Janhuan kasarmin pihalle auto kaarsi torstaina aamupäivällä.
Nyt Pekka Ranta katselee tyytyväisenä Janhuan vanhan varuskunta-alueen pihaa. Vuosien saatossa ikkunoita on rikottu, mutta viime aikoina Jinx Crow MC:n jäsenet ovat pitänyt alueesta hyvää huolta.
Vanha omenapuu notkuu omenoista, mutta on karsimisen tarpeessa. Rikkaruohot pitää kitkeä, mutta muuten paikka ei ole suuren remontin tarpeessa.
– Piha on siistissä kunnossa. Päärakennukseen tulee orkideanäyttely. Siellä on iso ruokasali, kuvailee Pekka kävellessään pihalla.
Syyskuun 10. päivän tienoilla orkideakuljetus aloittaa matkansa kohti Suomea. Siitä noin kuukauden kuluttua ensimmäinen näyttely on nähtävillä, mutta Rannat eivät halua lukita vielä tarkkaa päivää.
– Ennen pikkujoulukautta, Tuulikki tokaisee.
Kun kuljetus saapuu, alkaa näyttelyn rakentaminen. Tulevaisuudessa pihalle nousee 180-neliöinen kasvihuone, jossa orkideoita kasvatetaan.
Laajalle tontille mahtuvat myös 600-neliöinen halli ja 500-neliöinen päärakennus, johon tulee näyttely ja kulmaan myös Rantojen oma asunto.
– Siihen mahtuu 150-neliöinen asunto. Se on meille riittävä. Loput on orkideoille, Pekka sanoo.
Tiloissa voi järjestää myös muita näyttelyitä ja tapahtumia. Päärakennus on 101-vuotias talo, jossa oli tarkoitus järjestää 100-vuotisjuhlat, mutta koronarajoitukset estivät sen.
Tontin nurkassa on myös sauna ja tilaa on niin paljon, että Pekka vitsaileekin heidän olevan pian vuokraviljelijöitä kaupungille.
– Istutamme orkideoita myös ulos. Niitä on melkein 50 lajia, jotka menestyvät Suomessa ulkona.
Täällä he aloittivat ja oppivat kaiken orkideoista, ja nyt oli aika palata kotiin.
– Paljon on vielä opittavaa. Se pitää vireänä, Tuulikki sanoo.
