Puutaloremontissa kärsivällisyys on valttia

0
Kalle Huutera on neljännen sukupolven asukas Pohjoistullikadun ja Rantakadun kulmassa sijaitsevassa puutalossa. Huuteran perheeseen kuuluu myös kumppani Eveliina Hamilas ja reilu vuoden ikäinen Greta.

Rantakadun ja Pohjoistullikadun kulmassa sijaitsevalla puutalokiinteistöllä on pitkä historia. Merikapteeni Juho Saarisen rakennutti talon ja piharakennuksen kyseiselle paikalle vuonna 1897. Talon runko on kuitenkin sen verran vanha ettei talon nykyinen omistaja Kalle Huutera tiedä tarkkaa valmistumisvuotta.

– Talon hirret on siirretty tänne Terijoelta paluukuormana yhden Saarisen isännöimän purjelaivan mukana. Siitä, milloin hirret on valmistettu, ei ole mitään tietoa, Huutera toteaa.

Päärakennuksessa toimi Saarisen oma laivakonttori sekä Uudenkaupungin höyrylaivakonttori. Piharakennuksessa toimi laivamuonittamo. Talon osti Kallen isoisovanhemmat John ja Tyyne Huutera vuonna 1949 Saaristen kuolinpesähuutokaupasta.

– John Huuteralla oli oma kuljetusliike, joten silloin pihalle tehtiin tilaa kuorma-autoille ja päärakennuksessa sijaitsi liikkeen konttori vuoteen 2005 asti. Kuorma-autot olivat tässä vuoteen 1989 asti.

Kalle Huutera on ostanut kumppaninsa Eveliina Hamilaksen kanssa kiinteistön vuonna 2020 Kallen isovanhemmilta. Hän on neljännen sukupolven omistaja, mutta talossa asuu jo viidennen sukupolven edustaja, kun pariskunnan tyttö Greta syntyi viime vuonna.

Talo on ollut lähes koko ajan asutettuna, joten pääpiirteittäin asunto on säilynyt sisältä hyvässä kunnossa. Julkisivu sen sijaan on tarvinnut päivitystä.

– Maalauksesta piti aloittaa heti. Maalasimme julkisivun sekä molempien rakennusten katot. Samalla avasimme kadun puolelta pintalaudoituksen varmuuden vuoksi, koska luulimme seinien olevan paljon huonommassa kunnossa, mitä ne todellisuudessa oli.

Talossa on tehty isompi remontti vuonna 1969, kun yläkertaan rakennettiin kaksi huonetta. Sisätiloihin Huuterat eivät ole tehneet isompia muutoksia. Tulevaisuudessa suunnitelmana on kylpyhuoneen remontti, mutta ulkoiset remonttikohteet ovat olleet etusijalla.

Vanhojen talojen kunnostuksessa haasteita tuo sopivien materiaalien löytäminen. Huuterat ovat halunneet kunnostaa julkisivun kunnioittaen vanhaa tyyliä, mutta materiaaleja ei tahdo tavallisesta rautakaupasta löytyä.

– Paneelien muodot ja mallit pitää melkein aina teettää tilaustyönä. Mallikappaleita kävin näyttämässä erilaisilla sahoilla, jotka voisivat tehdä vastaavia. Paneelilistat saimme Laitilasta ja koristelistat Taivassalosta.

Huutera on tyytyväinen siitä, että sopivia paneeleita kuitenkin saa, vaikka joutuisikin odottamaan vähän enemmän paneelien valmistumista.

– Totta kai tilaustyö tulee kalliimmaksi, mutta eipä niitä paneeleja tarvitse ihan joka vuosi uusia, Huutera lisää.

Julkisivun kunnostustyöt Huutera hoiti lähes kokonaan yksin isänsä avustamana. Viime vuonna remonttiarkeen vaihtelua toi kesäkuussa syntynyt tyttölapsi.

– Kyllä se arkeen vaikutti sillä tavalla, ettei niin paljoa pystynyt osallistumaan lapsen hoitoon, mitä olisi voinut. Lapsen syntymä ei kuitenkaan ollut ylitsepääsemätön este remontin jatkamiselle.

Aikaa ja kärsivällisyyttä Huutera peräänkuuluttaa, kun vanhaa puutaloa alkaa remontoimaan. Esimerkiksi pelkästään edellisenä vuonna vanhan maalin skrapaukseen meni puolikesää ja loppupuoli ja osa viime kesästä itse maalaamiseen. Vieläkin maalattavaa riittäisi.

– Ikkunat on vielä maalaamatta ja kunnostamatta, joten siihen menee myös yksi kesä, Huutera naurahtaa.

Huutera ei täysin allekirjoita väitettä, että puutalon ylläpito olisi ikuinen remontti, kunhan taloa ei päästä liian huonoon kuntoon. Hän vertaa sitä uudemman omakotitalon ylläpitoon, sillä kaikki talot vaativat huolenpitoa eikä mikään talo säily uutena ikuisesti.

– Jokaista pikkuvirhettä ei saisi tuijottaa niin tarkasti ja tulisi olla armollinen itselleen remonttia tehdessä Huutera päättää.

JÄTÄ VASTAUS

Kirjoita kommenttisi!
Kirjoita nimesi tähän