– Olin 6-vuotias, kun aloitimme kaveriemme kanssa autojen rekisterinumeroiden keräämisen maantien varrella, hän kertoo.
Sen jälkeen keräilyharrastus on lisääntynyt ja monipuolistunut perin laajalle. Tällä hetkellä pääkohteena ovat sota-ajan puhdetyöt.
Lisäksi hän auttaa muita keräilijöitä ja vanhoista esineistä kiinnostuneita järjestämällä huutokauppoja, joissa toimii meklarina.
Reijo Virtamo syntyi elokuussa vuonna 1952 Liedossa.
– Vuosi 1952 oli muutenkin merkittävä vuosi Suomelle. Oli olympialaiset, Armi Kuusela valittiin Universumin kauneimmaksi ja Coca-Cola ja Long Drink tulivat Suomeen, ”Reku” Virtamo virnistää.
Hänelle tapahtui 6-vuotiaana muutakin tärkeää kuin keräilyharrastuksen käynnistyminen. Hänen vanhempansa ostivat silloin kesämökkitontin Lokalahdelta Vartsaaren Tuiskulasta.
– Sain täältä uusia mukavia kavereita ja vähitellen siteet Lokalahdelle tiivistyivät. Tärkeintä oli, että mökin naapurista löytyi lopulta myös vaimo, hän kertoo tyytyväisenä.
Lokalahtelainen Reijo Virtamosta tuli vuonna 1976. Silloin hän sai työpaikan Kauppakunta Kalannin traktoriosaston konemyyjänä. Myöhemmin traktorit vaihtuivat autoihin Uudenkaupungin EK-Autossa. Pari vuotta siitä ja kuvaan tulivat kaivinkoneet ja Bobcatit Ekströmin koneliikkeessä.
– Työpisteeni oli silloin Turku ja ”työmaana” koko Turun ja Porin lääni. Olen iloinen, että sain päättää työurani Sisu-auton palveluksessa. Kotimaisten kuorma-autojen myyminen tuntui erityisen hyvältä toisen autokaupungin asukkaasta, Reijo Virtamo korostaa.
– Sain mielenkiintoisen ja miellyttävän työuran. Lähdin aina aamulla mielelläni töihin, hän lisää.
Työvuosina hänelle kertyi mahtava määrä ajokilometrejä monenlaisissa olosuhteissa.
– Olen kiitollinen siitä, että jouduin vain kerran hirvieläinkolariin, toisena osapuolena oli kauris.
Vuosien varrella Reijo Virtamo on vähentänyt hirvieläinkantaa voimallisesti sen sijaan metsästäjänä.
– En ole koskaan tarkkaan laskenut kaatojen määrää, mutta hirviä olen ampunut vajaat sata ja peuroja useita satoja, hän sanoo.
Metsästys onkin keräilyn ohella hänelle tärkeä harrastus. Reijo Virtamo toimi myös vajaan vuosikymmenen Lokalahden Urheilumetsästäjien puheenjohtajana.
Mutta vielä siitä keräilystä. Mitä mies on vuosien varrella kerännyt.
– Vähän kaikkea. Tulitikkuaskeista linnunmuniin ja postimerkeistä postikortteihin ja kaikkea mahdollista muuta. Viime vuosikymmeninä tärkeimmäksi keräilykohteeksi on muodostunut kaikki sotahistoriaan liittyvä. Erilaiset esineet, kirjat, veteraanitieto ja erityisesti siis sota-ajan puhdetyöt.
– Niiden keräily sai alkunsa, kun sain käsiini kummisetäni Arvo Suomen rintamalla isälleni tekemän upean puukon. Siinä oli lentokonealumiinia, hieno tuppi ja isän nimikirjaimet, hän kertoo innostuneena.
– Olen usein ihaillut, miten hienoja ja monipuolisia esineitä miehet rintamalla pystyivät valmistamaan. Esimerkiksi monet lampunjalat ovat todellisia taideteoksia, hän lisää.
Keräily on saanut Reijo Virtamon kohdalla uuden ulottuvuuden huutokauppojen järjestämisen myötä. Hän onkin tällä hetkellä yksi harvoista vakkasuomalaisista meklareista.
– Kaikki alkoi siitä, kun huutokauppoja ” viran puolesta” järjestänyt pankinjohtaja Kalle Kohmo sanoi, että hän siirtyy tekemään perunkirjoituksia, hoida sinä huutokaupat. Niin tapahtui ja sillä tiellä on oltu jo neljännesvuosisata, Reijo Virtamo kertoo.
– Ihmiset eivät tule aina miettineeksi, miten paljon työtä huutokaupan pitäminen vaatii sekä ennen että jälkeen. Varsinainen huutokauppapäivä on pieni osa pitkässä prosessissa. Mielenkiintoista se kaikki kuitenkin on.
Hänellä on yksi tärkeä neuvo kaikille huutokauppaa harkitseville.
– Mitään ei saa heittää pois. Usein arvokkaimmat tavarat ovat löytyneet roskalavalta, Reijo ”Reku” Virtamo valistaa.
Reijo Virtamo täyttää 70 vuotta keskiviikkona.
Matti Jussila