Ruskosuohaukan mailla

0
Ruskosuohaukka on rantaruovikoiden valtias.

Kesäisin voi rantaruovikoiden yllä nähdä kiireettömän näköisesti leijuvan petolinnun. Suuret siivet kannattelevat kaartelevaa lintua, joka näyttää lähes jähmettyneen v-kirjaimen malliseen asentoonsa. Leppoisuus on kuitenkin harhaa ja pian lintu syöksähtää nopeasti maata kohden saaliin äkättyään.

Etelä-Suomen kosteikkoalueilla liitelijä on useimmiten ruskosuohaukka. Nimensä mukaisesti ruskosuohaukan molemmat sukupuolet ovat väritykseltään enimmäkseen ruskeasävyisiä.

Hieman pienikokoisemman ja harvinaisemman Pohjois-Suomessa pesivän sinisuohaukan aikuisen koiraan höyhenpuku on vaalean siniharmaa, naaraan ruskeasävyinen. Sinisuohaukan kanta Suomessa on arviolta 1500 pesivää paria.

Ruskosuohaukka on suohaukkalajeistamme toiseksi runsain noin tuhannen pesivän parin voimin. Laji on levittäytynyt Suomeen etelästä 1900-luvulla ja runsastunut samalla, kun elinympäristöiksi sopivat kosteat ruovikot ovat laajentuneet.

Kaikille suohaukoille maistuvat monipuolisesti erilaiset pieneläimet. Ravinnoksi kelpaavat jyrsijät, sammakot, liskot, linnunpoikaset ja hyönteiset.

Ruskosuohaukan reviirejä ovat avoimet kosteikot sekä niiden lähettyvillä sijaitsevat pellot ja niityt. Keväisin pariskunnan koiras rakentaa risuista ja kuivista ylitalvisista ruo’oista soidinpesiä. Lopullisen, käyttöön tulevan pesän rakentaa kuitenkin naaras.

Paras pesän paikka on kaukana rannasta tukevien järviruokojen varassa. Sinne oksista ja ruo’oista rakennettuun pesään eivät ketut tai muut maapedot helposti pääse. Poikasaikana vanhemmat kantavat pesään vielä tuoreita kasvinosia pehmikkeeksi.

Laajoilla, hyvillä pesimäalueilla osa koiraista pariutuu useamman naaraan kanssa. Silloin koiraalla voi olla pesimäaikana kaksi tai kolmekin perhettä huollettavana.

Poikasten kasvaessa molemmat vanhemmat osallistuvat niiden ruokkimiseen. Loppukesästä nuoret ruskosuohaukat harjoittelevat kömpelösti lentämistä ja saalistusta kotiruovikon yllä. Pian ne oppivat tarpeeksi itsenäisiksi pärjätäkseen omillaan.

Elokuussa ensimmäiset ruskosuohaukat kokoontuvat pelloille ja valmistautuvat syysmuuttoon. Eurooppalaiset ruskosuohaukat talvehtivat yleensä Välimerellä tai Afrikassa asti. Suomessa laji on esiintymisensä pohjoisimmilla alueilla, joten talvehtimaan on lähdettävä ajoissa.

Ruskosuohaukkojen kanssa muuttoparveen saattaa liittyä myös kolmen muun Suomessa esiintyvän suohaukkalajin edustajia: pohjoisten suoalueiden asukkeja sinisuohaukkoja sekä Suomessa toistaiseksi vain muutaman pesivän parin voimin esiintyviä niitty- ja arosuohaukkoja.

Suohaukkojen tunnistaminen toisistaan voi olla sekaparvissa hyvin haastavaa. Etenkin lajien naaraat ja nuoret yksilöt ovat keskenään melko saman näköisiä. Läheistä sukua olevat lajit voivat myös risteytyä keskenään. Helpointa on aloittaa lintujen tunnistaminen suohaukkakoiraista. Hyvä tilaisuus suohaukkaretkelle on pian käsillä, kun linnut aloittelevat syysmuuttoaan.

Teksti: Lily Laine, kuva: Maija Karala

JÄTÄ VASTAUS

Kirjoita kommenttisi!
Kirjoita nimesi tähän