
Lauantaina ja sunnuntaina suunnistettiin kilpaa Lokalahden Muntilan tuulipuiston maisemissa. Varsinais-Suomen Rastipäivät ja samalla 50-vuotiaan Vakka-Rastin juhlakisa keräsi noin 300 osallistujaa 41 eri sarjassa.
Järjestäjät totesivat, että kilpailijoita olisi hyvin mahtunut enemmänkin Jouni Itätalon louhos- ja murskealueelle rasteja hakemaan.
– Itätalo itse tarjosi tätä aluetta käyttöömme jo jokunen vuosi sitten, joten hänelle iso kiitos, mainitsi Vakka-Rastin puuhamies ja seuran kunniajäsen Pentti Karru .
– Itse olen touhunut näissä suunnistushommissa ”vasta” noin viisikymmentä vuotta, kaikkien tuntema ”Pena” naureskeli.
Karru jutteli, että ensin talutettiin lapset metsään ja sitten kun he alkoivat pärjätä, oli aika itsekin lähteä perässä.
– Tässä on ollut monenlaista tehtävää suunnistuksessa joka suunnassa. Olen ollut aluetoiminnassa ja eri seurojen toiminnassa sekä valvonut lähes kymmenen seuran eri kilpailuja. Siinä on ollut sellaisia vaatimattomia kilpailuja, kuten FIN5-rastiviikko.
Viime viikonloppuna Karru toimi kisan infopisteen hoitajana.
Karru kehui viikonlopun olosuhteita.
– Ihanne keli ja ihanne olosuhteet. Tässä olisi voinut pitää suuremmatkin kisat. Parkkipaikka on sellainen, että ei tarvitse miettiä, tarvitaanko traktoria vetämään autoja pois mudasta. Sellaisiakin kisoja on välillä ollut.
Metsänreunassa oli valmistautumassa oranssiin ja valkoiseen pukeutunut ryhmä, eli Turun Suunnistajien porukkaa. Herja lensi ja kaverien kannustus kisaan valmistautuvalle Tatu Teriölle oli sopivan piikikästä.
– Tämähän on oikein kannustavaa, virnisti Teriö.
– Omat koirat puree. Eihän positiivisesta palautteesta opi mitään, jatkoi Teriö hymyssä suin.
Vähän matkan päässä Rasti-Lukon Ralf Eklund veti kisajalkineitaan jalkaansa.
– Eilen sijoituin sarjassani sinne puolivälin tienoille. Sitä sijoitusta lähdetään tänään nostamaan, jutteli neljän miehen kimppakyydillä Raumalta saapunut Eklund.
Mari Paganus-Anttonen ja poikansa Anselmi Anttonen tutkivat Anselmin saavuttua maaliin tarkasta karttaa.
– Reitti oli aika raskas, kun oli paljon tiheikköä, totesi 12-vuotias Anselmi.
– Ihan hyvin meni, mutta pummasin vähän, salolaisen Angelniemen Ankkurien suunnistaja tunnusti.
Äidin lähtö oli edessä myöhemmin iltapäivällä.
– Sitten on Anselmin vuoro kannustaa minua, Mari Paganus-Anttonen sanoi.
Rasti-Lukon Sini Hyörtti , 17, on suunnistanut 11-vuotiaasta alkaen. Hän asuu Pyhärannan Reilassa, mutta edustaa kuitenkin raumalaisseuraa. Mikä siinä on takana?
– Käyn Raumalla lukiota ja kaverit suunnistivat Rasti-Lukossa. Eli se oli aika luonnollinen valinta.
Hyörtin toinen laji on ampumahiihto.
– Minulla on tavallaan aina kisakausi. Viime vuonna tosin ampumahiihtokausi jäi koronan takia vähän vajaaksi.
– Lajit tukevat toisiaan. Ampumahiihtotreeniin kuuluu myös aika paljon juoksua, kertoi ampumahiihdossa Säkylän Urheilijoita edustava Hyörtti.
No mitenkä se suunnistus nyt sujui?
– Tänään oli vähän hakusessa. Jalan kanssa on ollut vähän ongelmia. Oli vielä vähän kipeyttä. Ei oikein juoksu vielä kulkenut.
Syksyllä Sini Hyörtillä on tähtäimessään vielä suunnistuksen SM-kisat, ennen kuin edessä on vaihto suksiin ja kivääriin.
Ari Anteroinen