Uudenkaupungin työväentalo ehdolla maailmanperintökohteiden sarjanimeämiseen

0
Uudenkaupungin työväentalo oli ehdolla Suomen kauneimmaksi työväentaloksi vuonna 2017. Silloin se sijoittui hopealle Forssan jälkeen. Nyt talo on ehdolla 11 muun työväentalon kanssa Unescon maailmanperintölistalle.

Uudenkaupungin työväentalo on yksi kahdestatoista työväentalosta, joilla voisi olla mahdollisuuksia päästä osaksi kansainvälistä sarjanimeämistä Unescon maailmanperintölistalle.

Kansainvälinen hanke työväentalojen nimeämiseksi Unescon maailmanperintölistalle on parhaillaan käynnissä eri puolilla maailmaa.

Suomalaiset ovat mukana tutkimuksessa ja työ sopivien maailmanperintökohteiden löytämiseksi etenee. Kööpenhaminassa toimiva Tanskan työväenmuseo johtaa kansainvälistä kartoitusta, jonka tuloksena valmistuu sarjanimeämisesitys Unescolle.

Maailmanperintölistalla ei ole tällä hetkellä ainuttakaan työväenliikkeen rakennusta ja työväentalojen huomioiminen tasapainottaisi luetteloa.

Työväenliike ja työväentalot ovat olleet ratkaisevassa roolissa monen maan historiassa ja modernin yhteiskunnan kehityksessä. Suomessa on yhä lähes 300 työväentaloa, joista monet ovat säilyneet kansainvälisesti verrattuna hyvin.

Suomalaisten työväen- ja kansantalojen kartoituksesta huolehtii opetus- ja kulttuuriministeriön nimeämänä valtakunnallisena vastuumuseona Työväenmuseo Werstas. Kartoituksen ensimmäisessä vaiheessa on tunnistettu 12 suomalaista työväentaloa, joista yksi on Uudenkaupungin vuonna 1907 valmistunut työväentalo.

Talojen valinnassa on tarkasteltu muun muassa niiden rakennushistoriallista arvoa, merkitystä työväenliikkeen historiassa, tämän päivän käyttöä sekä suojelutilannetta. Talot ovat eri puolilta maata, eri aikakausilta ja ne kertovat työväenliikkeen erilaisista vaikutuksista omissa yhteisöissään. Suomalainen työväentalo tullaan todennäköisesti valitsemaan maailmanperintöluetteloon tästä joukosta.

Kuluneen kesän aikana taidehistorioitsija, FT Marja Lähteenmäki on hankkeen projektitutkijana vieraillut kohteissa. Lähteenmäki on perehtynyt talojen historiaan, kulttuuriperintöarvoon, nykytilanteeseen sekä taloja ylläpitävien yhdistysten toimintaan.

Syksyn aikana Lähteenmäki kirjoittaa raportin suomalaisista työväentaloista ja arvioi näiden toiseen vaiheeseen valittujen kohteiden maailmanperintöarvoa. Arviointi perustuu samoihin kansainvälisiin kriteereihin, joilla sarjanimeämistä valmistellaan.

Jouluun mennessä Työväenmuseo Werstas julkistaa suosituksensa Suomen ehdokkaasta. Raportti luovutetaan Tanskan työväenmuseon lisäksi opetus- ja kulttuuriministeriölle sekä Museovirastolle, jotka vastaavat maailmanperintöasioista Suomessa.

Maailmanperintöselvityksen rinnalla Werstaalla kirjoitetaan parhaillaan esittelyjä nykyisistä ja entisistä työväentaloista, jotka julkistetaan avoimesti Wikipediassa. Työväentalotietoja voivat näin täydentää ja tuottaa myös kaikki työväenliikkeen historiasta kiinnostuneet.

Työväentalojen maailmanperintöhanketta ovat rahoittaneet Tradekan säätiö, Riihi säätiö ja Kansan Sivistysrahasto. Työväenmuseo Werstaan kumppaneita kartoitustyössä ovat Kansantalojen liitto, Työväentalojen liitto, Työväen Arkisto sekä Kansan Arkisto.

Työväentalojen maailmanperintöhankkeen toiseen vaiheeseen valitut talot


Forssan työväentalo, rakennettu 1930

Helsinki, Paasitorni, 1908

Jyväskylän työväentalo, 1925

Kaskisten työväentalo, 1911

Kemi, Veitsiluodon työväentalo, 1948

Kokkola, Ykspihlajan toimitalo, 1908

Kotkan konserttitalo, 1908

Lappeenranta, Lauritsalan työväentalo, 1910

Oulu, Koskelankylän Walo, 1910

Punkalaidun, Mäenpään työväentalo, 1908

Uudenkaupungin työväentalo, 1907

Vantaa, Puistokulma, 1964

JÄTÄ VASTAUS

Kirjoita kommenttisi!
Kirjoita nimesi tähän