Uusi kaupunkikuvaselvitys: Ugin sisääntulot kaipaavat uudistusta

0
Tämä on kaupungin sisääntuloportti, jos kaupunkiin tultaisiin junalla.

Miltä Uusikaupunki näyttää, jos Sorvakon sillan pieleen saapuu junalla? Tai minkälainen sisääntuloportti on, kun keskustaan tullaan Pyhämaan tai Kalannin suunnasta? Tämä on yksi esimerkki siitä, mitä vasta valmistunut kaupunkikuvaselvitys tuo Uudestakaupungista esille.

Kaupunki tilasi kaupunkikuvaselvityksen arkkitehti Marianne Lehtimäeltä vuosi sitten. Tämä noin 50-sivuinen selvitys valmistui viime syksynä ja kaupunki julkaisee sen tämän syksyn aikana verkkosivuillaan.

Lehtimäki on kartoittanut kaupunkikuvaselvityksessä niitä kaupungin kohteita, joita kannattaa vaalia sekä paikkoja, jotka kaipaavat uudistamista. Tarkastelun pohjana ovat kaupungin strategiassa ja arkkitehtuuripoliittisessa ohjelmassa laaditut tavoitteet. Selvityksessä pohditaan, miten kaupunkia voidaan rakentaa kestävästi, taloudellisesti resurssiviisaasti sekä ihmisten viihtyvyys huomioiden.

Yhtenä kohtana kaupunkikuvaselvityksessä on tarkasteltu, miltä kaupunki näyttää, kun kaupunkiin tullaan muualta.

– Markettien tihentymä muodostaa visuaalisen vaurion keskeisessä sisääntulomaisemassa. Markettien alue, joka toimii sekä porttina historialliseen puutalokaupunkiin että kaupunkilaisten keskeisenä päivittäistavaroiden ostamiseen liittyvänä keskuksena, on kaupunkikuvallisesti jäsentymätön kokonaisuus, Lehtimäki toteaa.

Hän ehdottaakin, että alueen liikeketjut osallistuisivat alueen kehittämiseen osana omaa imagorakentamistaan.

Toinen keskeinen sisääntulomaisema on Sorvakon sillan alue, jonka merkitys kasvaa, jos Uuteenkaupunkiin saadaan henkilöjunaliikennettä. Lehtimäen mielestä alueen liikerakennuksia pitäisi päivittää niin, että ne täyttäisivät kaupunkikuvallisen tehtävänsä laajan ja keskeisen kaupunkinäkymän avainrakennuksina. Nyt esimerkiksi kaupan liikerakennus kääntää junasta tulijoille toiminnallisesti selkänsä.

Keskustassa kehitettävänä kohteena Lehtimäki näkee kaupunkirakenteen monet epäjatkuvuuskohdat, joissa lamelli- ja pistetalot sekä liikerakennukset kohtaavat 1800-luvun puutalokorttelit ja empirekaupungin.

– Alueen suunnittelussa tulisi pystyä yhdistämään yhdeksi kaupunkikuvalliseksi kokonaisuudeksi nämä kaksi toisistaan olennaisesti eroavaa kaupunkirakenteellisen tilanmuodostuksen ja kaupunkielämisen periaatetta, arkkitehti Marianne Lehtimäki sanoo.

– Kaupunkisuunnittelun tehtävänä on yhtenäistää kaupunkikuva katupuilla, viherrakentamisella, kasvillisuudella sekä jalkakäytävien ja katutilojen muotoilulla ja varustelulla. Myös kerrostalojen piharakenteiden suunnittelulla ja toiminnallisuuden vahvistamiselle voitaisiin aika yksinkertaisesti vaikuttaa kaututilan yhtenäistämiseen.

Lehtimäki nostaa esiin myös kaupungin merellisyyden ja saariston saavutettavuuden keskeisinä vetovoimakohteina. Saariston saavutettavuutta ja siihen liittyviä palveluja tulisi kehittää edelleen sekä Uudenkaupungin meristrategialla että maankäyytön ohjauksella.

Sairaalan ja terveyskeskuksen alue sekä Mörnen talo ovat arkkitehdin mielestä liikaa erillään muusta kaupunkirakenteesta. Hän esittää, että osayleiskaavoituksen yhteydessä ja jatkosuunnittelussa tätä mietittäisiin.

 – Käveltävä, virikkeellinen ja kaupunkimainen ympäristökokonaisuus tulisi ulottua Kaupunginlahdelta golfkentän pohjoisreunaan. Kaikilta asuinalueilta tulisi suunnitella ympärivuotisesti hyvät kävely- ja pyöräilyreitit sairaala- ja kaupunkipalvelujen alueelle.

Ketunkallion identiteetin määrittelyä hän vahvistaisi. Kerrostaloalueiden viihtyvyys lisääntyisi, jos alueille saataisiin monipuolisemmin palveluita ja piha-alueita maisemoitaisiin. Pientaloalueet kaipaisivat yhteisöllisyyttä lisääviä rakenteita. Kaikkien asuinalueiden keskinäisiä kevyen liikenteen yhteyksiä pitäisi myös kehittää.

Kaupunkikuvaselvityksessä pohditaan myös keinoja lisätä keskustassa kävelyä ja pyöräilyä sekä vähentää autoilua. Joukkoliikenneratkaisut eivät kuuluneet selvitykseen, mutta Lehtimäki toteaa, että joukkoliikenne on olennainen osa kestävää palvelurakennetta ja palvelujen saatavuutta.

Lehtimäki suosittelee, että Uudessakaupungissa mietitään myös autojen pysäköintiä.

– Uudenkaupungin tyyppinen pienehkön kaupungin keskusta voitaisiin rakentaa yhden pysäköinnin varaan ilman että autoilijalle tulee tarvetta siirtää välillä auton paikkaa. Esimerkiksi markettien pysäköintialuetta voisi kehittää tähän suuntaan ja samalla vahvistaa keskustan kävely-ympäristöjä.

Kaupunkikuvaselvitys auttaa osaltaan uuden osayleiskaavan laatimista.

Fakta



Kaupunkikuvaselvityksen kohteet



Ydinkeskusta ja Kaupunginlahti

Markettitaajama

Puistomaiset kaupunginosat Pietola ja Ruokola, ranta-alueiden kaupunginosat Santtio, Janhua ja Sorvakko, kaupunkimetsän ympäröimät Saarnisto, Ketunkallio, Palomettä, Hakametsä ja Salmi sekä kaupunkivillojen alueet Hiu ja Ykskoivu

Ketunkallio, rautatieasema ja sote-palvelujen alue

Kaupungin sisääntulomaisemat

Kaupungin julkiset tilat ja kohtaamispaikat

Luonnon vaikutus kaupunkikuvaan

Uki on kokoaan isomman oloinen

Uusikaupunki vaikuttaa arkkitehti Marianne Lehtimäen mielestä visuaalisesti ja kokemuksellisesti kaupunkimaiselta ja asukasmääräänsä suuremmalta. Hän arvelee, että tähän mielikuvaan vaikuttaa tiivis ja yhtenäinen kaupunkirakenne, johon kuuluu myös puistoja ja kaupunkimetsiä.

– Kaupunkirakenteesta löytyy sekä kiinnostavaa kerroksellisuutta että selkeitä kaupunkirakenteen vuosirenkaita. Kaupungin topografia on säilynyt hyvin elävöittäen kaupunkikokemusta. Välillä kaduilla kulkija nousee näköalapaikalla katsomaan ympärille levittäytyvää kaupunkinäkymää, sitten laskeutuu niin, että kaupunkirakenne sulkee hänet sisäänsä, hän kehuu.

Hän huomauttaa, että Suomessa on muitakin puukaupunkeja, mutta niistä harvalla historiallinen kaupunkirakenne kytkeytyy välittömästi mereen, kuten Uudessakaupungissa.

– Meri rikastaa toimintaympäristöjä ja vahvistaa vetovoimaa. Se on kaupungin vahvuus.