YYA-sopimus oli aikanaan pakollinen sitoumus Suomen sotilaallisesta yhteistyöstä Neuvostoliiton kanssa. Paasikivi sai tähän sopimukseen kuitenkin pykälän, että suomalaiset sotilaat osallistuvat mahdolliseen tulevaan sotaan vain Suomen rajojen sisällä. YYA-sopimus sitoi kuitenkin Suomen Neuvostoliiton alaisuuteen. Niin sanotussa ”suomettumiskeskustelussa” tämä on unohtunut.
EU-jäsenyydessä Suomen ulkopoliittisen aseman katsottiin vapautuneen. Neuvostoliitto oli hajonnut ja se teki EU-jäsenyyden mahdolliseksi. Yksi EU-meppi sanoi täällä Uudessakaupungissa EU-jäsenyyden alussa, että nyt EU-jäsenenä Suomi voi komentaa Venäjää. Valitettavasti otti vähän korvaan.
Nyt Suomi on EU:n yhteisten velkojen maksaja. Maatalous ja ruoantuotanto ajettiin ahtaalle ja suomalainen kylärakenne tuhottiin.
Ei sen näin pitänyt mennä.
Pakollisesta YYA-sopimuksesta Neuvostoliiton alaisuudessa ajauduttiin vapaaehtoiseen Brysselin alaisuuteen EU:ssa. Valtiollinen itsetunto on ollut heikoilla.
Yksi EU:n harha oli, ettei sotaa Euroopassa enää tule. Ukrainan sota muutti kansalaisten mielipiteen Nato-vastaisuudesta Naton kannatukseen erittäin lyhyessä ajassa ja valtiojohto teki ratkaisun Naton jäseneksi pyrkimisestä. Suomi sai omaan puolustukseensa nyt vahvistusta.
Suomelle on nyt tullut historiallisesti uusi aika. Ehkä vapaampi, mutta lähtökohta on heikko suuren velkaantumisen takia. Pääministerivetoinen valtiontalous on ajautunut vaikeaan velkakierteeseen. Presidentillä on ollut liian vähän valtaa.
Tällä hetkellä Ukraina taistelee meidänkin puolestamme ja Ukrainaa pitää auttaa. Me maksamme myös tämän sodan hintaa hintojen nousun muodossa. Kansainvälinen tilanne on epäselvä.
Kauno Pietilä
Kalanti