Eri tutkimukset osoittavat kerta toisensa jälkeen sen, että mielenterveysongelmat eri ikäryhmissä ovat lisääntyneet. Tähän on useita selittäviä tekijöitä, mutta parin viime vuoden aikana esimerkiksi korona, Ukrainan sota ja nyt käsillä oleva taantuman pelko voivat lisätä pahaa oloa ja ahdistusta.
– Kriisit ovat tulleet niin nopeasti ja niin lähelle, että on normaalia reagoida niihin. Jos tunnistaa itsessään alttiutta herkkyyteen tai ahdistukseen, niin oma olonsa on hyvä tiedostaa. Jos maailman tilanne ahdistaa, niin siitä pitäisi puhua. Omasta olostaan ja ajatuksistaan puhumista ei kannata vältellä, vaikka se monesti tuntuukin epämukavalta, uusikaupunkilainen psykoterapeutti Niina Putro kertoo.
Maailma muuttuu nopeammin kuin ihminen, eikä aina positiiviseen suuntaan. Monet muutokset ympärillä ovat sellaisia, ettei niihin voi itse vaikuttaa.
– Kaiken tehostaminen sekä ajan ja aitojen kohtaamisten väheneminen haittaavat väistämättä ihmisen perustarpeiden tyydyttymistä. Kaikessa yksinkertaisuudessaan ihminen haluaa tulla nähdyksi, kuulluksi ja hyväksytyksi, Putro lisää.
Suuret ja pienet kriisit vaikuttavat myös lapsiin ja Putro muistuttaakin, että aikuisten tehtävä on suojella perheen lapsia.
– Jos lapsella on hankala fiilis, niin hänen kanssaan on hyvä pysähtyä pohtimaan, mikä häntä mietityttää ja mitä hän pelkää. Lapsikaan ei saa jättää tunteitaan lukon taakse, ettei siitä tule tapa. Lasten pitäisi saada olla lapsia, eikä heitä saa vetää aikuisten maailmaan liian nopeasti.
Varhaiset traumat saattavat tuoda myöhemmällä iällä haasteita tunteiden käsittelyssä. Ne voivat myös tuoda mukanaan tunnelukkoja ja ongelmia minäkäsityksessä.
– Vaikka henkilöllä olisi lapsuudesta ihanteelliset hoivalähtökohdat, niin siitä huolimatta hankalat kokemukset, esimerkiksi koulukiusaaminen tai muu mieltä järkyttänyt, voi jättää arvet, jotka vaikuttavat vielä aikuisuuden sosiaalisiin suhteisiin ja ajattelutapaan.
– Toiset jäävät vellomaan pahoinvointiin ja toiset pyrkivät siitä tietoisesti pois. Paljon riippuu lapsuuden malleista, ovatko vanhemmat huomanneet pahan olon ja onko sitä purettu keskustelemalla.
Putro ei tarjoa hänen vastaanotolleen tuleville ihmisille valmiita vastauksia, vaan he etsivät ratkaisuja mielen solmuihin yhdessä.
– Mielenterveysongelmien hoitaminen tai hoitoon pääsy on valtakunnallisesti hirvittävän heikolla tasolla. Avun tarvitsijat eivät saa oikea-aikaisesti itselleen oikeanlaista hoitoa. Mielenterveysasioissa törmää valitettavan paljon edelleen lääkekeskeisyyteen sen sijaan, että hoitohenkilökunnalla olisi riittävästi aikaa tutkia sitä, mistä oire johtuu, Putro toteaa.
Terapiassa merkittävintä on aina asiakkaan oma halu ja kiinnostus kuntoutumista kohtaan. Putron mukaan terapia on lähes aina poikkeuksetta raskas, mutta antoisa prosessi.
– Se vaatii aloittajaltaan hyvää hoitomotivaatioita ja ainakin kohtuullista itsereflektointikykyä. On oltava kyky, halu ja uskallus asettautua itsehavainnoivaan asemaan. On pohdittava aiempaa elämää, kokemuksia, ajatuksia, tunteita ja toimintaa. Terapian tulos rakentuu asiakkaan omasta työstä, jolle terapeutti tarjoaa edellytykset ja turvallisen alustan, Putro summaa.
Ihmisen mieli rakentuu siten, miten hän on suhteessa toisiin. Siihen Putron mukaan vaikuttavat muun muassa ihmisen kasvun eri vaiheissa saama hoiva ja huolenpito.
– Kuinka tarpeisiin on vastattu sekä millainen sisäinen kokemus henkilöllä on nähdyksi ja kuulluksi tulemisesta. Ihmisen minäkokemus rakentuu vahvasti muiden kautta. Terapia antaa henkilölle uudenlaisen kokemuksen hyväksytyksi ja kuulluksi tulemisesta. Esimerkiksi tämän takia terapia toimii korjaavana ihmissuhteena ja vaikuttaa ihmisen minäkokemukseen, Putro lisää.
Putro on toiminut 10 vuotta psykoterapiayrittäjänä. Koulutukseltaan hän on sekä psykiatrinen sairaanhoitaja että psykoterapeutti. Hän toimii Kelan palveluntuottajana tarjoamalla Psykoterapiapalvelu Aveo -nimen alla kuntoutuspsykoterapiaa, jonka tähtäimenä on mielenterveyden edistäminen ja sen hoitamisen myötä yksilön työ- tai opiskelukunnon säilyminen.
– Minulla on kymmeniä asiakkaita ja tällä hetkellä luokseni on kuukausien jono, jonka vuoksi voin valitettavasti ottaa uusia asiakkaita melko harvoin.
Hänen työotteensa on integratiivinen eli hän yhdistelee työssään kaikkea osaamaansa eri psykoterapiasuuntausten kentistä.
– Kiinnostuksen kohteeni on erityisesti traumatisoituminen ja erilaisten traumojen vaikutus ihmiseen ja ihmisen kykyyn selviytyä ja kuntoutua merkittävistäkin traumakokemuksista. Kyse voi olla jokin erillinen traumatapahtuma tai niin sanotusti kehityksellinen trauma, joka voi yksinkertaisimmillaan olla puutteellisesta huolenpidosta johtuva vaurioituminen.
Putro on ollut lapsesta saakka kiinnostunut eri katastrofeista. Lapsena hän halusi poliisiksi tai onnettomuustutkijaksi, kunnes hän tajusi olevansa liian lyhyt poliisiksi ja ”täysin palikka” matemaattisilta lahjoiltaan.
– Minusta ei ollut onnettomuusmallintajaksi monimutkaisten laskukaavojen tekijänä, mutta osaan käsitellä ihmisen monimutkaista mieltä ja se on loppujen lopuksi paljon kiinnostavampaa. Minun lahjani on läsnäolon taito.
Vaikka Putro kohtaa työssään vaikeiden traumojen kanssa painivia ihmisiä ja kaikkia hänen ei ole mahdollista auttaa, niin hän kokee tekevänsä maailman tärkeintä työtä.
– Olen ylpeä ammatistani. Olen iloinen siitä, että mielenterveysasiat ovat aiempaa enemmän ja näkyvämmin esillä kuin aiemmin. Niitä leimaavat uskomukset ja mielikuvat ovat vähitellen murenemassa. Kuka tahansa voi sairastua fyysisesti, mutta myös henkisesti, Putro muistuttaa.