Katujen kertomaa: Sorvakkoon keskittyivät kaupungin sairassijat

0
Uuden kirkon tornista kohti etelää otettu kuva 1940-luvulla. Keskellä kuvaa silloinen Sairaalakatu, nykyinen Kullervontie. Rivissä vasemmalta kulkutautisairaalan, seudun sairaalan ja Maria Savonin sairastuvan rakennukset.

Ainoa uusikaupunkilainen katu, joka on saanut nimensä uusikaupunkilaisen naisen johdosta on Mariantie. Tien nimi otettiin käyttöön 1940-luvulla ja nimi tuli siitä, että Sorvakonmäellä nykyisen Kullervontien varrella sijaitsi aikanaan Uudenkaupungin ensimmäinen sairastupa, Maria Savonin sairastupa.

Kauppias Erik Savon lahjoitti äitinsä Marian kuoleman jälkeen hänen asuintalonsa Uudellekaupungille sairastuvan perustamista varten. Kymmenen potilaspaikan sairaala aloitti toimintansa keväällä 1890. Jo lahjoituksen yhteydessä oli päätetty, että sairaala kantaa nimeä Maria Savonin sairastupa.

Sairastupa oli toiminnassa vuoteen 1936 saakka, jolloin sen itäpuolelle valmistui uusi sairaalarakennus. Puinen sairastuvan rakennus purettiin vuonna 1987.

Johan Petter Grunell oli uusikaupunkilainen seppämestari, joka kuoli vuonna 1907. Hän testamenttasi asuinrakennuksensa kaupungille ensin köyhäintaloksi ja sitten kulkutautisairaalaksi.

Puutalo sijaitsi nykyisen Kullervontien varrella, pääty Siltakadulle. Kulkutautisairaala oli käytössä 1940-luvun lopulle asti. Viimeksi talossa asui naapurissa olleen sairaalan henkilökuntaa. Talo tuhoutui tulipalossa 1963. Grunellin sepänpaja sijaitsi samalla tontilla asuinrakennuksesta etelään.

Kaupungin ensimmäinen tarkoitukseensa valmistunut sairaala kohosi Sorvakonmäelle, Maria Savonin sairastuvan ja kulkutautisairaalan väliin vuonna 1936. Sairaala rakennettiin usean kunnan yhteistyönä, siksi sitä kutsuttiin ”seudun sairaalaksi”.

Valkean sairaalarakennuksen suunnitteli silloinen lääkintöhallituksen arkkitehti helsinkiläinen Ragnar Wessman . Kun sairaala kesäkuussa 1936 valmistui, oli siinä vain yksi varsinainen sairaalakerros. Sairaalaa laajennettiin lisäkerroksella vuonna 1951, nyt myös synnytysosasto saatiin sairaalaan. Kun Vakka-Suomen sairaalan uusi rakennus valmistui nykyiselle Terveystielle vuonna 1971 jäi vanha sairaala terveyskeskuskäyttöön. Nyt rakennuksessa toimii Rinnekoti Jäsperlän vanhainkoti.

Siltakadulta lähtee nykyään Kullervontie kohti länttä. Tämä katu nimettiin 1910 Sairashuoneenkaduksi, samana vuonna karttaan merkittiin myös Siltakatu, joka aikaisemmin oli ollut osa Koulukatua. Vuonna 1923 laaditussa asemakaavassa Sairashuoneenkatu muuttui Sairaalakaduksi. Nykyään Sairaalakatu lähtee Siltakadulta vain kohti itää.

Sorvakon ja siten koko kaupungin eteläisin katu oli pitkään Etelälinjakatu. Nimi Södra Linien esiintyi ensimmäistä kertaa jo vuonna 1856 vahvistetussa lääninarkkitehti G. T. Chiewitzin asemakaavassa. Sille ja sen eteläpuolelle 1940-luvulla valmistuneelle Kaakelitehtaankadulle rakennettiin sotien jälkeen uusia omakotitaloja.

Kaakelitehtaankadun nimi tuli suunnilleen nykyisen Tanelintien itäpäässä sijainneesta Uudenkaupungin kaakelitehtaasta. Tehtaan oli perustanut Karl Nummela vuonna 1904 ja se toimi vuoteen 1957 sakka.

Tehdas valmisti kaakeliuunien lisäksi myös mm. kukkaruukkuja ja keraamisia seinäreliefejä. Tehtaan tarvitsema savi kaivettiin talviaikana Ykskoivun ja Sorvakon rannoilta ja kuljetettiin hevosilla tehtaalle.

Valmiit kaakelit kuljetettiin olkiin pakattuina puolen kuution suuruisissa lautahäkeissä ja tehtailija Nummelan Mooses-niminen hevonen oli erityisen taitava kuljettamaan tavaran varovasti jyrkkää Sorvakonmäkeä alas. Kaakeleiden poltto oli kovin tulenarkaa ja kaakelitehdas kärsikin useasta tulipalosta. Viimeisen palon 1957 jälkeen sitä ei enää rakennettu uudelleen.

Sorvakon alueen katujen ja paikkojen historiasta jatketaan vielä seuraavassakin sarjan kirjoituksessa. Vanhimmista Sorvakon asuintonteista ovat Pentti Ahtiainen ja Olli Laurila kirjoittaneet seikkaperäisen artikkelin, joka on julkaistu Uudenkaupungin merihistoriallisen yhdistyksen uusimmassa vuosikirjassa 2021–2022.

Mari Jalava

Katujen kertomaa

 

Sorvakon katujen historiaa osa 1

Tämä juttusarja esittelee uusikaupunkilaisia katuja ja niiden kertomaa. Millainen on uusikaupunkilaisten katujen historia, mistä kadut ovat saaneet nimensä, mitä kaduilla on tehty, kuka asunut tai mitä niiden varrella on tapahtunut?

Juttusarjassa esitellään yksittäisiä katuja, kokonaisia kaupunginosia tai pelkästään joitakin tapahtumia tai henkilöitä niillä. Kaupunginlahden eteläpuolelle Sorvakkoon alkoi muodostua asutusta 1800-luvun alusta lähtien.

Nykyisenlaista kaupunkiasutusta Sorvakkoon alkoi muodostua 1800-luvun alusta alkaen. Alueella oli ollut taloja kaupungin perustamisen aikoihin, mutta 1800-luvulle tultaessa alue oli jo puutonta joutomaata.

Vanhimmat 1800-luvulla rakennetut Sorvakon talot rakennettiin ns. Sorvakko-kortteliin, eli nykyisen Siltakadun länsipuolelle. Itäpuolelle ryhdyttiin rakentamaan asuintaloja 1800-luvun puolivälissä, tämä alue sai korttelinimeksi Raikua.

JÄTÄ VASTAUS

Kirjoita kommenttisi!
Kirjoita nimesi tähän