Kylillä toimitaan kestävästi

0

Nykymuotoinen kylätoiminta on syntynyt 1970-luvulla ja sen muodot ja tehtävät ovat muotoutuneet ajan mittaan moneksi, mutta keskeisenä tavoitteena on yhä oman alueen elinvoiman kehittäminen. Kylätoiminta onkin määriteltävissä asukkaiden omaehtoiseksi toiminnaksi kylän hyvinvoinnin ja identiteetin hyväksi. Toimintaympäristön muutokset korostavat entistä enemmän toiminnan kestävyyttä.

Kylien asukkaiden yhteisellä toiminnalla sinänsä on Suomessa pitkät perinteet. Juuret ovat perinteisessä talkootoiminnassa ja sarkajaon aikaisessa kyläyhteisöjen tuotannollisessa yhteistyössä. Yhteisistä asioista päätettiin kyläkokouksissa ja kun yhdessä päätettiin, saatiin kylille myös ensimmäiset kaupat, pankit ja vaikkapa sähköt.

Nykyaikaisessa kylätoiminnassa jokainen kylä määrittelee itse omat tarpeensa, mutta erilaisten vapaa-ajantoimintojen ja harrastusmahdollisuuksien kehittämisen ohella entistä useampi kylä joutuu miettimään, mitä se voisi tehdä paikallisten palveluiden, kuten koulun, säilyttämiseksi tai infrastruktuurin (tietoverkot, tiet, vesihuolto jne.) kehittämiseksi. Monella kylän yhdistyksellä on ylläpidettävänä oma talo tai tila.

Kylätoiminta ymmärretään entistä vahvemmin paikallisen hyvinvoinnin ja kestävän kehityksen edistäjäksi. Osaltaan kyse on uusista haasteista – kuten ilmastonmuutos, huoltovarmuus ja turvallisuus – mutta osaltaan myös siitä, että kylätoimintaan liitetään jo luonnostaan sellaisia arvoja, joiden nähdään edistävän kestävyyttä ja hyvinvointia.

Näitä ovat muun muassa luonnon ja lähiympäristön kunnioittaminen, hitaampi elämäntapa sekä yhteisöllisyyden ja perinteiden vaaliminen. Tokikaan varsinaissuomalainen maaseutu ei toimintaympäristönä enää poikkea kovin radikaalisti kaupungeista.

Yhdistystoiminta itsessään, talkoot ja kylien lukuisat tapahtumat edistävät sosiaalista kestävyyttä. Monissa maaseudun kunnissa edistetään asukkaiden osallisuutta kylien neuvottelukunnan ja yhdistysten yhteisen foorumitoiminnan kautta.

Konkreettisemmin kestävän kehityksen edistäminen näkyy siinä, miten kylillä on kunnostettu rakennuksia ja vaalittu maisemia, tuettu ja tuotettu lähipalveluja, rakennettu vesihuoltoa, kehitetty kylätalojen energiatehokkuutta, tehty lähiliikuntareittejä ja hankittu harrastusvälineitä, parannettu paikallista turvallisuutta, kerätty ja hyödynnetty paikallista kulttuuria, kierrätetty tavaraa yms.

Ongelmana on se, että hienot mallit ovat hajallaan eivätkä kokemukset leviä tarpeeksi. Varsinais-Suomessakin on lähemmäs 300 kylätoiminnallista kylää, joista monella on hienoja toimintoja, jotka ansaitsisivat levitä laajemmallekin. Kyläyhdistysten ohella niissä toimii tietysti muitakin yhdistyksiä, jotka tekevät osaltaan myös arvokasta työtä.

Varsinais-Suomi on mukana seitsemän muun maakunnan kanssa järjestämässä Kestävän kehityksen viikkoa 26.9.–2.10. (kestavankehityksenviikko.fi). Kantavana ajatuksena on tuoda esiin sitä hienoa työtä, jota maaseudulla jo tehdään kestävän hyvinvoinnin eteen sekä avata itse kestävän kehityksen käsitettä. Samalla esimerkkien toivotaan innostavan muitakin mukaan kehittämään omaa toimintaansa. Vielä ehtii ilmoittaa oman toimintansa mukaan!

Tauno Linkoranta

Varsinais-Suomen kyläasiamies

Varsinais-Suomen Kylät ry

JÄTÄ VASTAUS

Kirjoita kommenttisi!
Kirjoita nimesi tähän