Metsästys herättää tunteita

0

Eläinten oikeuksia on nostettu viime vuosina yhä enemmän esille. Hyvä niin, sillä eläimiä ei aina kohdella hyvin. Kyse ei ole vain tuotantoeläinten kohtelusta, sillä useimmat meistä ovat voineet tietämättäänkin syyllistyä eläinten huonoon kohteluun. Tästä esimerkkinä Suomen eläinsuojelu ry:n asiantuntija Tommi Lapio on tuonut esiin rapukekkerit. Rapukekkereitä järjestetään yhä, vaikka tieteellisin tutkimuksin on osoitettu, että ravut kokevat kipua ja tuskaa, kun ne keitetään elävinä.

Nyt kun metsästyskausi on jälleen alkanut, myös metsästys saa osakseen kritiikkiä. Eläin- ja ympäristökysymyksiin keskittynyt filosofi Elisa Aaltola kyseli somessa, miksi eläimiä pitää tappaa. Myös paikallisesti metsästys herättää tunteita. Kun paikallinen metsästysseura järjesti toimintapäivän Lokalahden koululaisille, tekstaripalstalle kertyi kriittistä palautetta.

Oikein toteutetulla metsästyksellä on kuitenkin perusteltu tarkoitus. Metsästyksen merkitystä ei ehkä ymmärrä, jos liikkuu enimmäkseen vain kaupunkialueella. Päivittäin Taivassalontietä, Raumantietä tai Y-tietä ajaville todellisuus tulee kuitenkin vastaan.

Liikenneturvan mukaan Suomessa tapahtui viime vuonna lähes 14 000 riistaonnettomuutta. Eniten tällä alueella tapahtuu peuraonnettomuuksia ja juuri näitä metsästyksellä on pyritty viime vuosina vähentämään. Esimerkiksi Kalannin seudun riistanhoitoyhdistys aloitti syksyllä 2021 kohdennetun metsästyksen liikenneonnettomuuksien vähentämiseksi. Metsästys keskitettiin viidelle alueelle, joissa oli tapahtunut eniten onnettomuuksia. Vuonna 2020 näissä kohteissa tapahtui syyskuun alun ja lokakuun puolivälin aikana 11 peuraonnettomuutta. Viime vuonna näissä kohteissa onnettomuuksia kirjattiin enää yksi.

Teija Uitto

JÄTÄ VASTAUS

Kirjoita kommenttisi!
Kirjoita nimesi tähän