Mitä teet jos yhteiskunta pysähtyy? – Kriisiin varautuminen on viisautta

0
Jari Sillantien oman hätävaralaatikon sisällöllä pärjää pitkään vaikka yhteiskunta olisi seis.

Luonnon ääri-ilmiöt kuten rankkasateet, myrskyt ja kuivuus, pitkät kuumuus- ja kylmyysjaksot, tekniset viat tai sitten ihmisten teot, sabotaasit, kyberhyökkäykset, sodat ja monet katastrofit eri puolilta maailmaa tulevat päivittäin eteen uutisvirrassa. Suomikaan ei ole vaarojen ulkopuolella, vaikka mitään erityisen pahaa ei olekaan tapahtunut.

Varautua kuitenkin kannattaa. Suomessakin syysmyrskyt aiheuttavat sähkökatkoja, jotka tosin yleensä saadaan muutamassa tunnissa korjattua, mutta ennusteiden mukaan sää muuttuu tulevaisuudessa entistä arvaamattomammaksi ja maailman politiikan kiristyminen tuo uhkia lähemmäksi.

Mitä teet, jos yhteiskunta pysähtyy, sähköt katkeavat, kaupat menevät kiinni, liikenne ei toimi, vesi ei tule eikä mene. Turvallisuusasiantuntija Jari Sillantie piti Vakka-opistolla yhden illan pikakurssin kriisiin varautumisesta.

Kurssilla käytiin läpi muun muassa mitä merkitsee sähköttömyys, mikä on kotivara, miten suojaudutaan, miten annetaan hätäensiapu poikkeavilla välineillä ja miten selvitä kartan ja kompassin avulla, jos gps lakkaa toimimasta.

– Jokaisesta aiheesta voisi pitää illan pituisen luennon, yhdessä illassa voi vain antaa yleisesityksen, mutta senkin ajatusten perusteella voi itse jatkaa varautumista, Sillantie sanoi.

Kurssille osallistui vajaa kymmenen henkilö. Asiaan liittyy tulevana tiistaina Vakka-opiston luento 72h varautumissuositus, jossa käsitellään osin samoja asioita.

Nyky-yhteiskunta perustuu pitkälti sähköön ja jos sähköä ei saada, se tarkoittaa aluksi sitä, että valot sammuvat ja illan suosikkiohjelma voi jäädä näkemättä, mutta kun katko pitkittyy, niin seuraukset muuttuvat vakavammiksi.

– Jääkaappi alkaa lämmitä ja pakastin sulaa, hella ei toimi, tietoliikenneyhteydet katkeavat eikä saa tietoa, mitä tapahtuu, lämmitysjärjestelmät lakkaavat toimimasta, polttoainetta ei saa asemilta, kaupat ja apteekit menevät kiinni, korttiraha ei käy ja niin edelleen.

Sillantien mukaan kriisissä varautumisessa tarvikkeiden lisäksi oleellista on asenne ja yhteistyö. Tärkeää on myös harjoitella etukäteen. Monet eteen tulevat ongelmat on ratkaistavissa, mutta pitää osata ajatella asioita laatikon ulkopuolelta.

Yksi osa varautumista on ns. kotivara eli tarvikkeet, joilla selvitään kotona 72 tuntia eli kolme vuorokautta.

– Kotivara ei tarvitse olla erikseen jossain laatikossa, vaan se voi olla päivittäisessä normaalikäytössä kuitenkin niin, että aina on kolmeksi vuorokaudeksi kaikkea tarpeellista.

Vettä ihminen tarvitsee normioloissa noin kaksi litraa päivässä, kesällä ja fyysisessä rasituksessa kuluu paljon enemmän, lisäksi ruoanlaittoon ja hygieniaan menee 1–2 ämpärillistä päivässä eli kolmessa päivässä kuluu melko tavalla vettä.

– Ruokaa tarvitaan, sähkökatkon tullessa syödään ensin jääkaappi tyhjäksi aloittaen helposti pilaantuvista. Jääkaappi lämpenee melko nopeasti, pakastin voi säilyttää alle -9 asteen lämpönsä pitkän ajan ja silloin sen sisällön voi viedä uudelleen pakastaa, kun sähköt palaavat.

Eikä ruoka ole käyttökelvotonta silloin, kun paketin mukainen parasta ennen -päivä on mennyt. Sillantien mukaan kannattaa käyttää omaa järkeä eli jos elintarvike näyttää ja tuoksuu kelvolliselta, sitä voi käyttää.

Sillantiellä on itsellään mukana kuljetettava hätävara-laatikko, jossa on perustyökalut, saha, puukko, kirves, retkikeitin polttoaineineen, erilaisia hyvin säilyviä ja helppokäyttöisiä ruokatarvikkeita ja energiageelejä, tabletteja veden puhdistamiseen, peruslääkkeitä, tulentekovälineet ja niin edelleen.

– Kotonakin pitää olla perustyökaluja, taskulamppu, pattereita, kynttilöitä, niillä saa valoa ja myös lämpöä, pattereilla toimiva radio, jotta pysyy ajan tasalla, käteistä rahaa sen varalle, että korttimaksaminen ei onnistu ja vaikkapa keittokirja, jos ei ole tottunut itse kokkaamaan eikä netti toimi.

Avun hälyttämiseen jokaisen kannattaa ladata 112-sovellus, vaikka isossa kriisissä sekin voi tukkeutua.

– Naapurit ja lähiyhteisö on myös voimavara, jota kannattaa huomioida. Maalla tiivis kyläyhteisö on sellainen. Tiedetään kuka kyläläinen osaa mitäkin ja kuka tarvitsee apua.

Asiallinen varautuminen kriisiin ei käytännössä maksa paljon, monet tarvikkeet ovat periaatteessa ikuisia ja osa taas on normaalia käyttötavaraa, jota vaan pitää kotona hieman tavallista enemmän.

Jussi Arola

JÄTÄ VASTAUS

Kirjoita kommenttisi!
Kirjoita nimesi tähän