Muurahaiskekojen kuhinaa

0
Kekomuurahaiset voivat rakentaa yli kaksi metriä korkeita kekoja.

Metsässä vastaan saattaa tulla muurahaiskeko. Suomessa kekoja rakentavat yleisimmin kekomuurahaiset. Näitä Formica-suvun lajeja esiintyy maassamme viisi. Niiden tunnistaminen lajitarkasti on haastavaa, mutta kaikilla on hyvin samankaltaiset elintavat.

Kekomuurahaisia tavataan etenkin havumetsistä. Kekomuurahaisyhteiskunta voi kasvaa hyvin suureksi, siihen voi kuulua jopa miljoona työläistä. Näin suuri määrä hyönteisiä vaikuttaa huomattavalla tavalla elinympäristöönsä. Muurahaiskeon läheisyydessä voi maastossa erottaa muurahaisten käyttämät pienet polut, jotka ovat tallautuneet kasvillisuuden sekaan.

Osa poluista kulkee pesien välillä. Monet kekomuurahaislajit voivatkin muodostaa ajan saatossa useampien pesien valtakunnan, joissa työläiset kulkevat pesältä toiselle. Näin toimii etenkin Suomen yleisin kekomuurahaislaji, tupsukekomuurahainen.

Samaan yhteiskuntaan kuuluvat yksilöt tunnistavat toisensa tuoksusta: kotikeon asukkaat tuoksuvat tutulta. Lisäksi muurahaiset haistavat myös toistensa geneettisen samankaltaisuuden, ovathan ne kaikki sukua keskenään.

Kekomuurahaisten kukoistukseen vaikuttaa se, että keossa voi olla monta kuningatarta. Kaikki nuoret kuningattaret eivät lähdekään kotikeosta soidinlennolle, vaan osa jää kotipesäänsä. Ne kerääntyvät keon pinnalle ja houkuttelevat feromonien avulla koiraat luokseen.

Parittelun jälkeen nuoret kuningattaret palaavat takaisin kotikekoonsa ja aloittavat uusien yksilöiden munimisen. Tai ne voivat siirtyä lyhyen matkan lähistöllä olevaan saman yhteiskunnan toiseen kekoon.

Kokonaan uutta kekoa perustaessaan kekomuurahaiskuningattaret toimivat armottomasti. Ne tunkeutuvat itseään pienempien mustamuurahaisten vaatimattomiin pesiin, ja kaappaavat pesän tappamalla mustamuurahaisten kuningattaren. Tämän jälkeen ne käyttävät työläisiä hoitamaan munia ja kasvattamaan uusia kekomuurahaisia. Kun mustamuurahaiset vähitellen ikääntyvät, muuttuu pesä hiljalleen kuningattaren ja sen munimien kekomuurahaistyöläisten pesäksi.

Muurahaiskeoissa asustaa myös monia muita eliölajeja hieman sopuisammin keskenään. Kekomuurahaisten pienempi sukulainen norkomuurahainen elää isäntäväen keskuudessa kaikessa rauhassa, pihistäen niiltä osuuden ravinnosta. Se erittää pinnalleen kekomuurahaisten mielestä vastenmielistä ainetta.

Aina kun jokin kekomuurahaisista yrittää käydä norkomuurahaisen kimppuun, se joutuu luovuttamaan pian. Suomalaisten muurahaispesien tutkimuksissa onkin selvinnyt, että yli puolessa muurahaiskeoista elää myös norkomuurahaisia.

Keoissa elää muurahaisten lisäksi kymmeniä muitakin eliöitä. Tervetulleina talonmiehinä keoissa viihtyvät siirat, petopunkit ja kovakuoriaiset, jotka syövät kuolleita muurahaisia tai muurahaisten ulosteita. Myös monet sienet ja kasvit viihtyvät keoissa tai niiden välittömässä läheisyydessä.

Muurahaiskeot ovat kirjaimellisesti omia suurkaupunkejaan, jotka ylläpitävät monimutkaisia lajiverkostoja.

Teksti: Lily Laine, kuva: Maija Karala

JÄTÄ VASTAUS

Kirjoita kommenttisi!
Kirjoita nimesi tähän