Oppilaiden haasteet lisääntyneet–Ugin koulujen Tupa-malli vastaa lasten ja nuorten tuen tarpeisiin

0
Konsti-hankkeen ohjaavat opettajat Merja Koivisto ja Piritta Pietilä-Litendahl osallistuivat päättäjien iltakouluun etänä. Uudenkaupungin päättäjistä iltakouluun osallistui noin 30.

Uusikaupunkilaiset lapset voivat pääosin hyvin, mutta sitten on kasvava joukko, josta opettajat ovat huolissaan:

– Meillä on huolta siitä, miten oppimistulokset ovat heikentyneet ja polarisaatio kasvaa. Myös lasten ja nuorten pahoinvointi lisääntyy ja lastensuojelun tarve kasvaa, opetustoimenjohtaja Arja Kitola kertoi kuntapäättäjien iltakoulussa kulttuurikeskus Crusellissa maanantaina. Iltakoulussa evästettiin päättäjiä laajalla tietopaketilla, miten lapset ja nuoret Uudessakaupungissa voivat.

Uudenkaupungin tilannetta käytiin läpi tilastojen valossa sekä kertomalla, mitä täällä on jo tehty. Uudenkaupungin tilanne ei poikkea muista kunnista, vaan vastaavia huolia on joka kunnassa ja koulussa.

Kitola korosti, että lasten ja nuorten haasteita ei voida ratkaista vain koulujen toimin, vaan tarvitaan moniammatillista yhteistyötä sote-puolen ja nuorisotoimen kanssa. Tätä Uudessakaupungissa jo tehdäänkin.

lltaa olivat alustamassa Merja Koivisto ja Pirita Pietilä-Litendahl Konsti-hankkeesta. Konsti-hanke on usean kunnan yhteishanke, jonka tavoitteena on vähentää lasten ja nuorten huono-osaisuutta ja lisätä kouluissa inkluusiota.

– Inkluusion ydin on, mitä voimme tehdä, jotta mahdollisimman moni lapsi ja nuori kokee osallisuutta, Koivisto avasi käsitettä. Hän kertoi, miten esimerkiksi vammaisten eriyttäminen erityisryhmään ei tue inkluusion tavoitetta.

Uudessakaupungissa eriyttämistä on vähennetty, mutta erityisryhmissä opiskelevia on yhä suhteellisesti enemmän kuin Varsinais-Suomessa keskimäärin. Erityistukea tarvitsevista oppilaista kokonaan erityisryhmässä oli vuonna 2021 Uudessakaupungissa 54 prosenttia, Varsinais-Suomessa 36 prosenttia.

Koiviston mukaan suuntana pitäisi olla, että erityisen tuen oppilaat voisivat osallistua enemmän yleisopetukseen.

Kitola kertoi, että Uudessakaupungissa on nuoria, joiden koulukuntoisuus ei mahdollista osallistumista yleisopetukseen. Näillä oppilailla on esimerkiksi sosiaalisten tilanteiden pelkoa.

– Kouluun heitä ei saa, mutta kun perustimme erillisen ryhmän eri rakennukseen, sinne he tulevat. Erityisryhmässä nuorten tilanne rauhoittuu ja heille voidaan paremmin profiloida opetusta.

Uudenkaupungin lukion rehtori Esa Pirkola nosti esille myös Uudenkaupungin Tupa-mallin, jossa oppilaat saavat joustavasti tukea.

– Tupa-mallissa tuetaan pääsääntöisesti oppilaita äidinkielessä, englannissa ja matematiikassa. Jos tukea annetaan kolmessa aineessa, tuen määrä keikahtaa niin suureksi, että tilastoissa se näkyy erityisopetuksena. Oppilas on kuitenkin 75 prosenttia yleisopetuksessa. En pidä tätä ratkaisua mitenkään huonona oppilaan kannalta.

Koivisto ja Pietilä-Litendahl myönsivät, että tilastot voivat antaa väärän kuvan käytännön ratkaisuista.

Kaupunginhallituksen jäsen Heli-Päivikki Laurén kommentoi, että hän on usean lapsen äitinä pitää Tupa-mallia onnistuneena.

– Jos lapsi on esimerkiksi sairastellut pitkään, hän voi käydä vähän aikaa Tupa-opetuksessa, eikä jää muista jälkeen.

Myös Koivisto totesi, että Tupa-malli on juuri sellaista matalan kynnyksen tukea, jota inkluusiolla tarkoitetaan.

– Se tuo osallisuutta koulumaailmaan.

Konsti-hankkeen Pietilä-Litendahl esitteli tilaston, jonka mukaan Uudessakaupungissa on yleisessä opetuksessa kolme erityisopettajaa ja 16 koulunkäyntiavustajaa, erityisluokilla 23 erityisluokanopettajaa ja 23 koulunkäyntiopettajaa.

– Tilasto kertoo siitä, että yleisessä opetuksessa tuen määrä on liian vähäinen.

Pirkola vastasi tähän, että käytännössä vain 10 erityisopettajaa on oikeasti erityisluokanopettajina ja muut joustavasti myös yleisopetuksen erityisopettajina.

– Kyse on nimityksistä, jotka vaikuttavat palkkaukseen, hän selitti tilannetta.

Keskustelussa nousi esille, miten kyselyissä 4.–5. luokkalaiset ovat valitelleet koulu-uupumusta. Illan aikana pohdittiinkin, että lasten pitäisi saada tukea yhä varhaisemmin.

– Olemme tähän jo kiinnittäneet huomiota ja saaneetkin sitä varten lisää resursseja varhaiskasvatukseen, Kitola kertoi.

Tätä Koivisto kiitteli, sillä tutkimusten mukaan akateemisen perheen lapsella voi olla ensimmäiselle luokalle tullessaan muihin verrattuna jopa 1,5 vuoden etumatka oppimisessa.

– Jos lapsi on kiinnostunut lukemisesta, perusopetuksen aikana hän kirii etumatkaa jopa kolme vuotta ja matematiikassa etumatka voi olla jopa seitsemän vuotta, Koivisto kertoi.

Lasten ja nuorten hyvinvointia kartoitettu digisovelluksella

Teija Uitto

Uudessakaupungissa on seurattu lasten ja nuorten hyvinvointia digisovelluksella viime keväästä alkaen.

– School Day Wellbeing -sovellus lähettää lapsille ja nuorille kysymyksiä, joihin he vastaavat viikottain tai parin viikon välein, School Day- yhtiön toimitusjohtaja Mika Kasanen kertoi.

Kysymyksiä on parikymmentä ja ne ovat väittämämuotoisia. Väittämiä on yhteensä 64. Sovellus mittaa kysymyksillä lasten ja nuorten hyvinvointia, sosiaaliemotionaalisia taitoja, sosiaalisia suhteita sekä oppimista. Merkittävää on, miten lasten ja nuorten vastaukset muuttuvat.

Kasanen sanoo, että sovellus tarjoaa opettajille ajantasaista tietoa luokan hyvinvoinnista sekä tuntisuunnitelmia ja keskusteluvinkkejä oppilaiden hyvinvoinnin kehittämiseen.

Uudenkaupungin digikyselyyn on saatu kaikkiaan jo 100 860 vastausta. Aktiivisia käyttäjiä on ollut kuukausittain noin 650 ja käyttäjiä kaikkiaan 1 200.

Sovelluksen kehittänyt School Day – yhtiö on perustettu 2017 ja sen taustalla on pedagogiikan ammattilaisia. Sovelluksen kysymyspatteristoa on ollut mukana laatimassa muun muassa Katariina Salmela-Aro , joka on Helsingin yliopiston professori kasvatustieteen alalla.

JÄTÄ VASTAUS

Kirjoita kommenttisi!
Kirjoita nimesi tähän