Pääkirjaston sisätilat purettu hirsipintaan asti–Rakennustyöt kilpailutukseen lokakuun aikana

0
Kirjastorakennuksesta poistetaan vielä vanhat ylä- ja alaeristeet.

Uudenkaupungin pääkirjaston purkutyöt ovat loppusuoralla. Rakennuksen sisärakenteet on jo purettu kantaviin hirsirakenteisiin saakka.

– Vielä poistetaan yläpohjan ja alapohjan vanhat eristeet, hanke- ja rakennesuunnittelija Virpi Tervonen Uudenkaupungin kaupunkisuunnittelusta kertoo.

Työt ovat edenneet aikataulussa ja purkutyöt valmistuvat marraskuussa. Purkutöistä on vastannut kilpailutuksen voittanut AsBestMen Oy.

Purkutöiden jälkeen alkaa uuden rakentaminen. Tervonen arvioi, että rakentamisurakka voidaan kilpailuttaa lokakuussa. Työt alkavat loppuvuodesta ja jatkuvat ensi vuonna.

– Uskon, että mitään yllätyksiä ei enää tule, kun kuva rakennuksen kunnosta on tarkentunut koko ajan purkutöiden edistyessä. Korjaussuunnittelu on edennyt purkutöiden rinnalla kaiken aikaa.

Tästä yksi esimerkki on, että alun perin pääkirjastosta aiottiin purkaa vain 1990-luvulla asennetut lattianpäällysteet ja säilyttää niiden alla olevat puulattiat. Lattialankkuihin liimoista ja tasoitteista imeytyneitä epäpuhtauksia yritettiin poistaa, mutta lopulta todettiin, että parasta on purkaa ja uusia lattia kokonaan.

– Pääkirjastoon asennetaan uusi linoleum-lattia. Puulattia olisi kaunis, mutta ratkaisuiden pitää olla kestäviä ja toimivia. Kun kyseessä on julkinen tila, pitää ottaa huomioon lattian kova kulutus ja puhtaanapito, Tervonen sanoo.

Pääkirjastoon on suunniteltu uudentyyppistä ilmanvaihtoa, joka huomioi korkeat huonetilat.

Jokaista työvaihetta on harkittu tarkoin, sillä tavoitteena on saada pääkirjastosta sisäilmaltaan terve rakennus. Lisäksi valinnoissa on otettava huomioon kustannusvaikutukset. Pääkirjaston peruskorjaukseen on varattu budjetissa 1,2 miljoonaa euroa.

Pääkirjaston remontin suunnittelu alkoi vuonna 2020. Sisäilmasyiden selvittämiseksi rakenteita avattiin ja purettiin. Rakennuksessa on otettu muun muassa PAH-näytteitä sekä käytetty homekoiria, jotta kaikki mahdolliset ongelmakohdat löytyisivät.

Tervonen kertoo, että käynnissä olevassa purkuvaiheessa on löytynyt myös rakenteellisesti heikkoja kohtia, jotka on korjattava.

Kirjastorakennus on purkutöiden jäljiltä kuin luuranko. Peruskorjauksesta tulee laajempi mitä suunnittelun alkaessa tiedettiin.

Peruskorjauksessa suositaan vanhoja rakennusmenetelmiä, jotka on havaittu parhaiksi näin iäkkäässä arvokohteessa.

– Hirsiseinien pitää saada hengittää. Seiniin ei tule enää muovia ja paksuja eristevilloja. Kissanluukut kivijalasta avataan, Tervonen kertoo pari esimerkkiä.

Kirjastorakennuksesta on löytynyt viehättäviä, vanhoja tapetteja sekä 1800-luvun värimaailmaa. Tätä vanhaa ilmettä ja tunnelmaa palautetaan nykyajan tarpeisiin yhdistäen. Esimerkiksi omatoimikirjaston alue erotetaan muusta kirjastoalueesta lasiovilla. Myös tekniikkaa tulee lisää, kun omatoimilainauspisteitä tulee kaksi ja videovalvontaa lisätään. Ilmanvaihtohuoneita rakennetaan ullakolle kaksi.

Samanaikaisesti kun pääkirjaston sisätiloja korjataan, töitä tehdään myös Rauhanpuistossa. Rakennuksen salaojat uusitaan ja puistossa suunnitellaan myös hulevesien kulku uudestaan.

Fakta



Maan vanhimpia kirjastoja



Uudenkaupungin pääkirjasto on yksi maan vanhimpia kirjastorakennuksia.

Talo rakennettiin alun perin kouluksi. Vuonna 1852 kaupunginvanhimmat päättivät rakennuttaa uuden koulun ns. Mandellöfin tontille. Koulu valmistui vuonna 1854.

Vuosina 1887–1901 koulutaloa laajennettiin ja talo sai nykyisen muotonsa. Rakennuksen vanhinta osaa on Alisenkadun puoleinen siipi.

Kirjasto muutti taloon vuonna 1957. Kirjaston lisäksi talossa toimi ensin myös kansalaisopisto, joka siirtyi 80-luvun alussa Viikaisten koululle.

Talo peruskorjattiin kokonaan kirjaston käyttöön 1982.

Lähde: Uudenkaupungin kaupunki

Teija Uitto

Peruskorjauksessa muutetaan myös pääkirjaston osastojen sijaintia. Aikuisten osasto sijoittuu rakennuksessa Kaupunginlahden puolelle. Lasten- ja nuorten osastot muuttavat torin puoleiseen päätyyn.

Jatkossa rakennukseen on kaksi sisäänkäyntiä. Vanha pääsisäänkäynti säilyy entisellään ja rakennuksen toinen kuisti otetaan lasten- ja nuorten osastojen käyttöön.

Uutena kirjastoon tulee omatoimialue, johon asiakas pääsee omalla kirjastokortillaan kirjaston kiinnioloaikoina. Omatoimialueella on lehtisali sekä kirjojen palautus ja varattujen kirjojen noutohylly.

JÄTÄ VASTAUS

Kirjoita kommenttisi!
Kirjoita nimesi tähän