Painopisteinä yhdenvertaisuus ja vaikuttavuus–Aluevaltuusto hyväksyi Varhalle strategian

0
Hyvinvointijohtaja Tarmo Martikainen kertoi, että seuraavaksi mittarityöryhmät miettivät, miten strategian arvoja mitataan.

Aluevaltuusto hyväksyi keskiviikkoiltana Varsinais-Suomen hyvinvointialueelle (Varha) ensimmäisen strategian. Strategiaa on hiottu pitkään. Sen työstämiseen on kuluvan vuoden aikana osallistunut eri kyselyjen, työpajojen ja foorumeiden kautta tuhansia varsinaissuomalaisia. Nyt hyväksytty strategia oli 11. luonnos.

Hyvinvointijohtaja Tarmo Martikainen totesi valtuustolle pitävänsä tärkeänä niitä arvoja, joita strategiassa painotetaan. Strategiaan Varhan arvoiksi on nostettu arvostavan yhdenvertaisesti, vastuullisen vaikuttavasti sekä ystävällisesti ammattitaidolla.

Martikainen kertoi, että seuraavaksi mittarityöryhmät alkavat miettiä, miten näitä arvoja mitataan.

– Minulla on sellainen ajatus, että jokaisesta asiakaskohtaamisesta kysytään tekstiviestillä, oliko palvelu hyvää vai ei, hän esitti valtuustolle.

Martikainen myös selvensi, mitä strategian painopisteet käytännössä tarkoittavat.

– Esimerkiksi vaikuttavuus merkitsee, että palvelut tarjotaan oikea-aikaisesti. Lisäksi digitaalisilla ratkaisuilla tuomme asiakkaille vaihtoehtoja ja prosesseihin tehokkuutta.

Hyvinvointialueen valmistelussa on etsitty malleja, joita Varhan alueella voitaisiin hyödyntää. Martikaisen mukaan parhaat benchmarkit eli vertailukohteet ovat löytyneet Ruotsista. Martikainen uskoo, että uusia innovaatioita löytyy myös omasta takaa.

– Pääsin käymään juuri tänään professorikokouksessa. Oli erittäin mielenkiintoinen keskustelu, kuinka paljon heillä on annettavaa.

Aluehallituksen puheenjohtaja Sanna Vauranoja (kok.) kertoi, miten hän viime keväänä oli todennut, että strategiasta pitäisi tulla hyvä arjen kartta kaikille. Sitä strategia hänen mielestään nyt on.

– Arvot ja visiot ovat tärkeitä palvelustrategiatyössä sekä talousarviotyöskentelyssä.

Ryhmäpuheenvuoroissa Varhan strategiaa pidettiin onnistuneena. SDP:n Piia Elo totesi, että strategia itsessään ei ratkaise kaikkea, mutta se antaa vahvan suunnan.

– Alkuperäinen toive oli, että strategia olisi ollut valmis jo viime keväänä. Se oli turhaa hätiköintiä. Kiire ei ole paras ajuri, hän totesi strategian aikataulusta.

Jani Kurvinen (kesk.) painotti strategian arvoista yhdenvertaisuutta.

– Myös paikallisuus on yhdenvertaisuutta. Lähipalvelut ovat erittäin tärkeitä pitkäaikaissairaille, vammaisille ja vanhuksille.

Kurvinen totesi myös, että eri alueet tarvitsevat erilaisia palvelupainotuksia.

Toni Forsblom (kok.) totesi kokoomus-ryhmän olevan erittäin tyytyväinen valmisteltuun strategiaan, mutta muistutti myös, että tulevat ajat tulevat väistämättä olemaan taloudellisesti haastavia.

Strategian hyväksymisen jälkeen hyvinvointialueelle aletaan laatia varsinaisiin palveluihin pureutuvaa palvelustrategiaa. Palvelustrategia valmistuu ensi vuonna.

Talous on tiukoilla

Teija Uitto

Varhan talousjohtaja Arja Pesonen piti aluevaltuustolle valmistelukatsauksen talousarvion ja investointisuunnitelman laatimiseksi.

Katsauksen sanoma oli lyhykäisyydessään, että talousraamit ovat hyvin tiukat. Hyvinvointialueen rahoitus 2023 määräytyy kuntien vuoden 2021 tilinpäätösten ja vuoden 2022 talousarvioiden keskiarvon pohjalta. Ongelmana Pesosen mukaan on, että kunnat ovat alibudjetoineet vuoden 2022 sote-menot. Osavuosikatsausten perusteella tiedossa on kymmenien miljoonien eurojen talousarvioylityksiä.

Valtion talousarvioesityksen mukaan Varsinais-Suomen hyvinvointialueen rahoitus on 1 931 683 334 euroa. Pesosen mukaan rahoitus ei riitä kattamaan tosiasiallisesti siirtyvää kustannuspohjaa, vaan talousarvio 2023 näyttää jäävän vahvasti alijäämäiseksi. Alijäämän suuruusluokka on 100–145 miljoonaa euroa. Avoin palkkaratkaisu tuo myös budjetointiin epävarmuutta.

Perhe- ja peruspalveluministeri, aluevaltuutettu Aki Lindén (sd.) kommentoi Pesosen esitystä niin, että hyvinvointialueitten saamaa pottia on korotettu 1,3 miljardilla eurolla, mutta raha tulee alueille vasta keväällä 2024 vuoden 2022 tilinpäätösten pohjalta.

– Kolmantena vuotena hyvinvointialueen taloussuunnitelma kääntyy ylijäämäiseksi. Tärkeää on nähdä talouskauden kokonaisuus ja kyllähän tämä edellyttää myös taloustuottavuuden nostoa, hän totesi.

JÄTÄ VASTAUS

Kirjoita kommenttisi!
Kirjoita nimesi tähän